Johdon katsaus 2010

Vuosi 2010 oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toinen toimintavuosi. Vuodelle oli ominaista laitoksen sisäinen kehittäminen niin täydentävän strategiatyön kuin uusien rakenteiden ja toimintatapojen vakiintumisen kautta. Samalla taloudelliset paineet ja monien uusien tehtävien tuomat haasteet leimasivat vuotta.

THL:n työ eteni myönteisesti laitoksen laajalla toimintakentällä. Merkittävää tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämistyötä tehtiin eri toimialoilla. Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimialalla työ liittyi terveyden ja hyvinvoinnin yleiseen tilaan, väestöryhmien eroihin ja niihin vaikuttaviin politiikkoihin sekä terveys- ja sosiaalitalouteen. EU:n köyhyysvuoden teemoja tuotiin vahvasti esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala tuki ja toteutti laajasti erilaisia kansallisia ohjelmia (mm. ravinto- ja liikuntaohjelmat, alkoholiohjelma, tapaturmien ehkäisyohjelma, diabeteksen ehkäisyohjelma, astma- ja allergiaohjelma, huumausaineohjelma). Ravintoasioissa tuettiin valtion ravitsemusneuvottelukunnan työtä ja valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista.

Terveyden suojelun toimialan työtä leimasi H1N1-pandemian hoidon jälkiarviointi ja rokotusohjelman yhteydessä esiintyneen kohonneen narkolepsiaesiintyvyyden selvittely. Kansallisen rokotusohjelman yleisiä menettelytapoja kehitettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Rokotteiden hankintapäätökset siirrettiin ministeriölle. Vuoden kuluessa liitettiin kansalliseen rokotusohjelmaan pneumokokkirokote. Mikrobiologisten epidemioiden seurantaa ja torjuntaa sekä yhteistyötä EU:n tautiviraston kanssa vahvistettiin. Kuntien ympäristöterveysasioita tuettiin pitkin vuotta.

Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelujärjestelmän kehittämiskysymykset merkitsivät Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialalle monia kansallisesti isoja ja vaativia haasteita. Palvelujärjestelmän sisältöä, järjestämistä ja rahoitusta koskevalle lainsäädäntövalmistelulle annettiin asiantuntijatukea. Palvelujärjestelmän kehittämiseen osallistuttiin vahvasti ns. KASTE-ohjelman puitteissa sekä erilaisten alueellisten ja paikallisten ohjelmien arvioinnissa.

Vuoden 2010 aikana laitos aloitti tai valmistautui ottamaan vastaan useita uusia merkittäviä kansallisia tehtäviä. Läänien oikeuslääkintä ja oikeuspsykiatria siirtyi THL:n toiminnaksi aiheuttaen mittavan kehittämishaasteen. Käynnistettiin valtion koulukotien hallinnollisen rakenteen konserninomaiseen uudistamiseen ja tuottavuuden tehostamiseen tähtäävä selvitystyö. Valmisteltiin Vanajan vankilan perheosaston toiminnan ohjausvastuun siirtäminen THL:lle ja toiminnan tuleva kehittäminen THL:n ohjauksessa. Valtion mielisairaaloiden ohjauksen ja lisääntyneiden mielentilatutkimusten päätöksenteon kehittämistä jatkettiin. Valmistauduttiin UKK-instituutin ja ns. Käypä hoito -toiminnan tulevaan ohjaukseen. Erittäin mittava haaste laitokselle annettiin, kun eduskunta syksyllä hyväksyi lain, jolla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sähköisen tieto¬hallinnon uudistuksen operatiivinen ohjaus siirrettiin THL:lle.

Laitoksen asiantuntemusta käytettiin huomattavan paljon niin eduskunnassa, valtionhallinnossa, kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kuin tiedotusvälineissä. Tätä vaikuttajatyötä kuvaa, että laitos antoi vuonna 2010 noin 100 lausuntoa, joista suurin osa valtionhallinnolle, ja nimesi noin 80 pyydettyä edustajaa työryhmiin, neuvottelukuntiin ja muihin vastaaviin elimiin, sekä oli noin 40 kertaa kuultavana eduskunnan valiokunnissa.

Yhteistyö- ja kumppanuustoiminta oli mittavaa ja laitos lisäsi merkittävästi vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Myös laitoksen asema alan kansainvälisenä toimijana vahvistui – niin tutkimuskentässä kuin erilaisissa asiantuntijatehtävissä mm. WHO:n ja EU:n suhteen.

Fuusioprosessin jälkihoitoa merkitsivät vuoden aikana monet toimet laitoksen johtamisjärjestelmän sekä talousseurannan kehittämisessä sekä suunnittelutyö pääkaupunkiseudulla hajallaan olevien toimitilojen keskittämisestä Tilkanmäelle. Valtion tuottavuusohjelman aiheuttama epävarmuus sekä palkkauudistuksen toteutuksen ongelmat aiheuttivat henkilöstössä huolta. Tämän vuoksi vuoden aikana pantiin tavanomaista suurempi paino työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Vuoden aikana toteutettiin mittava strategiaprosessi, johon osallistui eri tavoin laajasti laitoksen henkilökuntaa sekä sidosryhmien edustajia. Vaikka THL:n fuusioprosessissa oli tehty strategiatyötä laitoksen perustamisen ja lainsäädännön pohjaksi, perusteellisempi strategiatyö oli nyt mahdollista ja tarpeen. Laitoksen toiminnasta oli saatu kokemuksia ja voitiin niveltää laitoksen strategiaa samaan aikaan laadittuun sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan. Strategiaprosessiin liittyi THL:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden erinomaista osaamista hyödyntänyt kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteita arvioiva ennakointityö, joka viitoitti monipuolisesti strategiatyötä kohti uutta vuosikymmentä. Uudistettu strategia valmistui vuoden loppuun mennessä.