Maamu lyhyesti

• Lähtökohdat
• Hankkeen tarkoitus
• Tutkittavat ja tutkimuskohteet
• Tutkimuksen toteuttamistapa
• Toteuttajat ja organisaatio
• Aikataulu

Lähtökohdat

Suomessa on edelleen niukasti tietoja maahanmuuttajien terveydestä, hyvinvoinnista sekä terveyspalvelujen tarpeesta ja niiden tyydyttymisestä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan mahanmuuttajaväestön ja kantaväestön välillä on eroja muun muassa koetussa terveydessä, sairastavuudessa, oireilussa ja kuolleisuudessa. Maahanmuuttajat hakeutuvat tarpeeseen nähden hoitoon harvemmin, joutuvat odottamaan kauemmin hoitoon pääsyä tai saattavat jäädä kokonaan vaille hoitoa useammin kuin valtaväestö. Mitä pitempään maahanmuuttajat ovat asuneet kohdemaassa, sitä huonompi heidän terveytensä on verrattuna samanikäiseen kantaväestöön monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Vuonna 2002 toteutetun Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen (MAMELO) pohjalta tiedetään, että työikäisistä maahanmuuttajista länsimaiden ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat suomalaisia useammin työttöminä, alityöllistettyjä ja pienituloisia. Ajankohtaisen terveyden ja elinympäristön ohella maahanmuuttajaväestön elämäntilanteeseen ja arjessa selviytymiseen voivat vaikuttaa myös psykososiaaliset taustatekijät, kuten kotoutumisen aste ja aiempien elämänvaiheiden kokemukset.

Kantaväestöä koskevissa väestötutkimuksissa otokseen osuu aina myös maahanmuuttajataustaisia. Ulkomailta Suomeen muuttaneiden osuus yleisissä väestötutkimuksissa on kuitenkin niin pieni, ettei sen perusteella voida tehdä yleistyksiä. Tästä syystä erillistutkimus maahanmuuttajaväestöstä oli tarpeen. Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus toteutettiin vuosina 2010-2102.

Hankkeen tarkoitus

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) tavoitteena oli tuottaa laaja-alaista tietoa maahanmuuttajien terveydentilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla paikattiin maahanmuuttajien hyvinvointiin, terveyteen ja palveluihin liittyviä tietotarpeita. Tutkimuksella tuotettiin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävää tietoa sekä edistetään maahanmuuttajien ja heidän perheidensä hyvinvointia.

Tutkittavat ja tutkimuskohteet

Tutkimuksen kohderyhmä oli 18–64-vuotiaat venäläis-, somali- ja kurditaustaiset aikuiset. Tutkimuksen otos oli 3 000, ja tutkittavat valittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä. Valintakriteereinä oli:

• syntymämaa: Somalia, Irak/Iran tai Venäjä
• äidinkieli: somali, kurdi tai venäjä/suomi
• vähintään 1 vuosi asumista Suomessa

Tutkimuskaupunkeja olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa. Kustakin kolmesta maahanmuuttajaryhmästä poimittiin 1 000 hengen otos, joka jakautui kunnittain sen mukaan, kuinka suuri osa em. kuuden kaupungin yhteenlasketusta maahanmuuttajien määrästä asui ao. kaupungissa.

Tutkimuskohteita olivat yleinen terveydentila, pitkäaikaissairaudet, toimintakyky ja työkyky, terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, terveys- ja palvelutarpeet ja niiden tyydyttyminen, syrjintä- ja väkivaltakokemukset sekä sosiaalinen hyvinvointi.

Haastattelu sisälsi seuraavat kokonaisuudet:

• Taustatiedot
• Terveydentila, sairaudet ja oireet
• Syrjintä- ja väkivaltakokemukset
• Terveyspalvelut
• Suun terveys
• Elintavat
• Sosiaalinen hyvinvointi
• Työelämä

 Terveystarkastuksessa mitattiin:

• pituus ja paino
• verenpaine, hemoglobiini ja pulssi
• lantion ja vyötärön ympärys
• tehdään suun tarkastus
• toimintakykymittauksia
• otetaan verinäytteitä (mm. paastoverensokeri, veren rasva-arvoja, maksan toimintakokeita ja tulehdusarvoja)
• kartoitetaan masennuksen ja ahdistuksen oireita (HSCL-25)
• HIV-tietoisuuskysely
• tarjotaan HIV-, hepatiitti- ja syfilistestit

Tutkimuksen toteuttamistapa

Tutkimus sisälsi haastattelun ja terveystarkastuksen. Tutkimustietoa keräsivät kaksikieliset kenttätutkijat. Haastattelu kesti keskimäärin 60–90 minuuttia ja terveystarkastus noin 60 minuuttia.

Toteuttajat ja organisaatio

Maamu-tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hanke suunniteltiin laajassa yhteistyössä THL:n sisällä, osallistuvien kuntien sekä Kidutettujen kuntoutuskeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa.

Hanketta rahoittivat Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Työsuojelurahasto (Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -projekti), THL ja osallistuvat kaupungit. Yhteistyökumppaneitamme olivat sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos ja ne kuusi kaupunkia, joissa tutkimus toteutettiin.

Aikataulu

Tutkimus toteutettiin:

• Helsingissä vuonna 2010–2011
• Espoossa, Vantaalla ja Turussa vuonna 2011
• Tampereella ja Vaasassa vuonna 2012

Aineistonkeruu päättyi keväällä 2012. Painettu perusraportti julkaistiin marraskuussa 2012. Syventäviä analyysejä ja vertailuraportteja tehdään vuodesta 2013 eteenpäin.

This page in English