Palvelujen järjestäminen ja vastuut

Mikä on eri toimijoiden rooli?

Erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirit järjestävät yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoidon. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit, joita ovat yliopistolliset sairaalat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa, sovittavat yhteen erikoissairaanhoidon palvelujen tuotantoa, tietojärjestelmäratkaisuja, lääkinnällistä kuntoutusta ja erilaisia hankintoja. Erityisvastuualue suunnittee yhdessä koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta ja yhdessä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Erityisvastuualueiden yliopistolliset sairaalat huolehtivat valtakunnallisesti keskitettävästä, erityisen vaativasta erikoissairaanhoidosta.

Samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, jossa sovitaan alueellisesta työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sairaanhoitopiirien välisen työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Sopimalla yhteistyöstä taataan riittävät voimavarat ja osaaminen sekä voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö.

Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiiri voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluita myös perusterveydenhuollon yhteydessä ja on tarvittavassa yhteistyössä myös sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiiri vastaa perusterveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Lisäksi sairaanhoitopiiri vastaa alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.

Kunnat järjestävät perusterveydenhuollon palvelut alueellaan. Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon yhteistyösuunnitelman. Yhteistyösuunnitelmassa sovitaan terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

Sairaanhoitopiiriin perustetaan moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee terveydenhuollon yhteistyösuunnitelman laatimista sekä antaisi asiantuntemustaan ja sovittaa yhteen perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista ja täydennyskoulutusta. Perusterveydenhuollon yksikkö ennakoi henkilöstötarvetta alueellaan ja sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja.

Miten terveydenhuoltolaki edistää hoidon saumattomuutta?

Kunnan perusterveydenhuollolla on kokonaisvastuu potilaasta. Potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma hänen omassa terveyskeskuksessaan. Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on velvoite toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa asiakkaan tilanteen niin edellyttäessä. Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan yhteinen potilasrekisteri, jolloin potilastiedot liikkuvat sujuvasti yksiköiden välillä. Näin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä hallinnollisia raja-aitoja madalletaan.

Miten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen muuttuu?

Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoituu. Terveyskeskusten ja sairaaloiden lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kela, yksityiset vakuutuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt. Tarkoitus on parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja viivytyksetöntä alkamista sekä varmistaa kuntoutuksen jatkuminen saumattomasti.

Mitä muutoksia työterveyshuoltoon tulee?

Työnantaja järjestää työntekijöilleen ehkäisevän terveydenhuollon ja valintansa mukaan myös sairaanhoitoa ja muita terveydenhoitopalveluja kuten nykyisinkin.

Miten ensihoidon järjestäminen muuttuu?

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiri vastaa kuntien sijaan ensihoitopalvelun järjestämisestä. Tavoitteena on luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan siten, että ensihoitopalvelu muodostaisi alueellisen kokonaisuuden ja saumattoman palveluketjun sairaaloiden päivystystoiminnan kanssa. Nykyistä suurempi väestöpohja ja maantieteellinen alue mahdollistavat toiminnan kokonaisvaltaisen suunnittelun. Samalla palvelun järjestäjien vastuita ja tehtäviä selkeytetään ja päällekkäisiä tehtäviä karsitaan.

Uudistuksessa sairaankuljetus ja ensihoito integroidaan tiiviisti terveydenhuollon palveluketjuun. Toiminta suunnitellaan kokonaisuutena alueellisten tarpeiden ja tarjolla olevien päivystyspisteiden mukaan siten, että väestö saa mahdollisimman tasavertaiset palvelut.

Sairaanhoitopiiri voi valita ensihoitopalvelun järjestämistavan tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa tai hankkimalla palvelun muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta.

Tällä hetkellä useilla alueilla pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut ilman kilpailutusta kunnan sisäisenä toimintana tai kilpailutuksen perusteella. Terveydenhuoltolaissa esitetty järjestämismalli ei muuta nykyistä tilannetta, jossa sekä yksityiset liikkeenharjoittajat että pelastustoimi ovat ensihoidon palveluntuottajia. Malli mahdollistaa nykyisen toiminnan etujen hyödyntämisen siten kuin se alueellisesti katsotaan parhaimmaksi. Lakimuutos ei tuo monopoliasemaa pelastuslaitoksille. Uuden terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirit voivat myös kilpailuttaa ensihoitotehtävät.

EU:n komission kilpailuneutraliteettia koskevien kannanottojen ja valmisteilla olevan kuntalain muutoksen vuoksi pelastuslaitokset eivät tulevaisuudessa voisi osallistua kilpailutuksiin. Jos sairaanhoitopiiri valitsisi ensihoitopalvelun järjestämistavaksi yhteistoiminnan pelastuslaitoksen kanssa, pelastuslaitos voisi tuottaa palveluja vain yhteistoimintasopimukseen osallisille kunnille. Pelastuslaitos ei voisi samanaikaisesti myydä palvelujaan markkinoilla toimien ja yksityisten yritysten kanssa kilpaillen muille palveluntuottajille. Jos pelastuslaitos haluaisi kilpailla markkinoilla yksityisten toimijoiden kanssa, sen tulisi yhtiöittää toimintansa.

Erityisvastuualuille perustetaan ensihoitokeskus. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata muun muassa lääkäritasoisesta ensihoidosta, käytännön potilasohjauksesta sekä tietyistä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkkoon ja kenttätietojärjestelmään liittyvistä tehtävistä. Ensihoitokeskus päättää myös erityisvastuualueen lääkärihelikopteritoiminnasta.

Miten terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus muuttuu?

Kansallinen tutkimustoiminnan suuntaaminen ja järjestelmän läpinäkyvyys paranee. STM määrittelee tutkimus-EVO:lla rahoitettavan yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskaudelle yhteistyössä erityisvastuualueiden kanssa.

STM jakaa valtion rahoituksen 4 vuodeksi kerrallaan erityisvastuualueille edellisen nelivuotiskauden toteutumisen sekä tutkimuksen laadun, määrän ja tuloksellisuuden perusteella. Eritysvastuualueen tutkimustoimikunta jakaa rahoituksen alueellaan hakemusten perusteella tutkimushankkeille. STM asettaa valtakunnallisen arviointiryhmän.

Miten terveydenhuoltolailla edistetään kuntalaisten terveyttä?

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen periaatteena on terveys kaikissa politiikoissa. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kuntalaisille tarjottaisiin terveyttä koskevaa neuvontaa.

Terveyden edistäminen on otettava huomioon eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla, kuten kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä.

Edistääkö terveydenhuoltolaki sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä?

Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on elintärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen.
Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on velvoite toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa, jos asiakkaan tilanne edellyttää sitä. Myös menettelyt olisivat yhdenmukaisia palveluja organisoitaessa.

Miten terveyskeskusten toiminta paranee lakimuutoksen myötä?

Terveydenhuoltolakiuudistuksen keskeisenä ajatuksena on ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen. Terveyskeskuksesta voisi saada myös erikoissairaanhoidon palveluja. Terveyskeskus vastaa potilaan hoitosuunnitelman laatimisesta. Lisäksi terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien yhteistyö tiivistyy.

Kunnat suunnittelevat yhdessä terveyskeskustensa ja sairaanhoitopiirin kanssa alueen hoitokokonaisuuden eli tekevät niin sanotun järjestämissuunnitelman. Suunnitelmassa kunnat katsovat, millaisia palveluja on saatavilla perusterveydenhuollossa, mitä palveluja tarjotaan erikoissairaanhoidossa ja miten yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä toimii. Eli mitä palveluja tarjotaan terveyskeskuksissa ja mitä sairaaloissa.