Ruoka-allergiat

Allergiamekanismi

Allerginen reaktio on ihmisen kannalta epätarkoituksenmukainen immunologinen reaktio. Puolustusreaktion tarkoituksena on suojella elimistöä bakteereja, viruksia ja muita mikrobeja ja loisia vastaan. Puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraaksi rakenteen, jota vastaan terveellä kehittyy toleranssi, mutta allergisen elimistössä syntyykin allerginen tulehdusreaktio.

Ruoka-allergioissa allergeeneina eli allergisen reaktion aiheuttajina toimivat tavallisesti ruoan proteiinit tai muut pienimolekyyliset aineet, joita päätyy elimistöön ruoansulatuskanavan tai hengitysteiden kautta. Myös ihokosketus voi saada aikaan allergisen reaktion.

Allergisessa reaktiossa vapautuu erilaisia välittäjäaineita ja vasta-aineita. Vasta-aineen reagoidessa allergeenin kanssa vapautuu mm. histamiinia, joka saa aikaan allergian oireet: ihon kutinaa, punoitusta, ihottumia, ruoansulatuskanavan oireita, suun kutinaa, kirvelyä, kielen ja nielun turvotusta tai nenän vuotamista. Vaikeissa tapauksissa allergia voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin, joka vaatii välitöntä lääkärihoitoa.

Allergia vai yliherkkyys?

Allergian ja yliherkkyyden raja on usein epäselvä. Ruoan aiheuttama yliherkkyys on varsinainen ruoka-allergia, jos se on spesifinen, immunologisien mekanismien välityksellä syntynyt reaktio. Muutoin puhutaan ruokayliherkkyydestä eli intoleranssista.

Ruokayliherkkyyden syynä voi olla ruoan (esimerkiksi tonnikalan tai punaviinin) sisältämä histamiini tai muu biogeeninen amiini, joka aiheuttaa yliherkkyysoireita. Joissain tapauksissa ruoka (esimerkiksi tomaatti tai ananas) voi vapauttaa elimistössä histamiinia. Yliherkkyys voi johtua myös ruoka-aineen osaa kuten maidon laktoosia hajottavan entsyymin puutteesta. Joidenkin yliherkkyyksien kuten keliakian mekanismeja ei vielä tunneta.

Maitoallergia ei ole laktoosi-intoleranssia, keliakia ei ole vilja-allergiaa

Laktoosi-intoleranssi johtuu laktaasientsyymin puutteesta, minkä seurauksena laktoosi ei imeydy suolistosta. Maitoallergia taas on immuunijärjestelmän reaktio maidon allergeeneille. Laktoosi-intolerantikoille sopivat vähälaktoosiset tai laktoosittomat tuotteet. Maitoallergikon taas on vältettävä maitoa ja maitoproteiinia sisältäviä tuotteita.

Keliakiaa sairastavan on vältettävä vehnän, rukiin ja ohran sisältämää gluteenia. Keliakia on pysyvä sairaus, kun taas lapsen vilja-allergia yleensä paranee viimeistään kouluikään mennessä. Tavanomaisimmat allergiaa aiheuttavat viljat ovat Suomessa vehnä, ohra ja ruis, mutta muillekin viljoille voi olla allerginen. Vehnä-ohra-ruisallergikon ei pidä käyttää vehnä- tai ohratärkkelyspohjaisia gluteenittomia tuotteita, mutta keliakiaa sairastavalle ne yleensä sopivat.

Lasten ja aikuisten erilaiset ruoka-allergiat

Arvioiden mukaan erilaisista ruoka-allergioista kärsii 10–15 % imeväis- ja leikki ikäisistä, 5-10 % peruskoululaisista ja noin 3-5 % aikuisista.

Mikä tahansa ruoka-aine voi saada aikaan allergisen reaktion. Pikkulapsilla allergiaa aiheuttavat yleisimmin maito (3-5 %), viljat (vehnä, ohra, ruis), kananmuna ja kala. Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät useimmiten siitepölyallergioihin, jolloin oireita aiheuttavat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Koivuallergikoista noin puolet saa oireita joistakin tuoreruoista ristireagoinnin vuoksi. Yleensä kasvisten allergeenisuus vähenee käsittelyn (keittäminen, pakastaminen, raastaminen) myötä. Kuitenkaan mm. pähkinöiden, mantelin, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus ei vähene käsiteltäessä. Varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

Hoitoon hakeutuneiden allergiapotilaiden määrä on viime vuosina kasvanut selvästi. Allergioiden yleistymisen syynä voi olla myös se, että allergiaoireet tunnistetaan aiempaa paremmin.

Suurimmalla osalla lapsista ruoka-allergiat paranevat kouluikään mennessä. Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein pysyviä, mutta siitepölyallergioihin liittyvän ristiallergian oireet voivat vaihdella vuodenajan mukaan.

Ruokavalion monipuolisuus tärkeää myös allergiatapauksissa

Mitä enemmän allergiat rajoittavat ruokavaliota, sitä tärkeämpää on huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista. Ruokavaliosta ei pidä jättää mitään pois varmuuden vuoksi, jotta ruokavalio pysyy monipuolisena ja ravintoaineiden saanti riittävänä. Ainoastaan toistuvasti oireita aiheuttavia ruoka-aineita on syytä välttää.

Ruoka-allergisilla ruokavaliohoidon tärkein tavoite on taata ravitsemussuositusten mukainen, riittävä energian ja tarvittavien energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Vältettävien ruoka-aineiden tilalla käytetään korvaavia ruoka-aineita yksilöllisen tarpeen mukaan. Ravitsemusterapeutti auttaa riittävän monipuolisen ruokavalion suunnittelussa.

Ravitsemuksen ja raskauden aikaisen ruokavalion merkitys allergioiden kehittymiseen

Raskauden ja imetyksen aikana äidin tulee välttää vain niitä ruokia, joista hän saa itse oireita. Muusta raskauden aikaisesta välttämisruokavaliosta ei ole osoitettu hyötyä ruoka-allergian ehkäisyssä, vaan viitteitä on jopa päinvastaisesta. Runsas rasvaisen kalan syöminen ja n-3–sarjan rasvahappojen saanti raskauden aikana saattaa pienentää lapsen riskiä sairastua allergiaan. THL tutkii raskaus- ja imetysajan sekä varhaislapsuuden ravitsemuksen vaikutusta lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen (DIPP-ravintotutkimus).

Yleisesti allergisoivien ruokien välttämistä lapsen ruokavaliossa pidetään hyödyttömänä. Yksinomainen rintaruokinta 4-6 kuukauden ikään asti suojaa jonkin verran atooppiselta herkistymiseltä varhaislapsuudessa.

Lisätietoja:

Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry (Käytännön vinkkejä ruoka-allergiselle)

Allergia- ja Astmaliitto

Lasten allergian Käypä hoito -suositukset