Hammasterveys ja ravitsemus

Sokeri ja napostelu lisäävät karieksen esiintyvyyttä

Karies eli hampaiden reikiintyminen on hampaan kovakudoksen syöpymistä bakteerien vaikutuksesta. Karieksen syntyyn vaikuttavat myös ravinto ja syljen määrä ja laatu.

Vaikka hammaskaries on vähentynyt selvästi viimeisten 20 vuoden aikana, sitä esiintyy lähes joka neljännellä suomalaisella aikuisella. Lapsilla hampaiden kunto on heikentynyt. Lisääntynyt sokerin saanti ja yhä tiheämmin nautitut välipalat ovat kasvava haaste hammasterveydelle. Ravinnolla on vaikutusta hampaiden kuntoon sekä hampaiden kehitysvaiheessa että sen jälkeen: sokeri, virvoitus- ja urheilujuomat ja monet happamat ruoka-aineet kuluttavat hampaita. Ksylitolin käyttö, hampaiden puhdistus ja napostelun vähentäminen auttavat pitämään hampaat kunnossa.

Sokerimäärää tärkeämpää on sen nauttimistiheys: mitä useammin suussa on sokeria, sen haitallisempi vaikutus on hampaille. Sokeripitoisen ruoka-aineen sitkeys tai takertuvuus lisää haitallista vaikutusta. Taulukko 1 kuvaa ravinnon eri sokereiden erilaista kykyä aiheuttaa hammaskariesta.

Taulukko 1. Ravinnon eri makeutusaineiden kyky aiheuttaa hammaskariesta

Lähde: Aro ym. 2005

Karieksen ehkäisy

Kariesta voi ehkäistä hyvällä suuhygienialla eli hampaiden mekaanisella puhdistamisella fluorihammastahnalla kahdesti päivässä. Lisäfluoria voi tarpeen mukaan käyttää fluoritabletteina, -purukumina tai -suuvetenä terveydenhuoltohenkilöstön antamien ohjeiden mukaan. Sokerin ja happamien urheilujuomien välttäminen ja terveelliset välipalat ovat oleellisia. Myös ksylitolin käytöstä on hyötyä. Hampaita voi säästää syömällä ja juomalla happamat ja makeat juomat aterioiden yhteydessä. Suuri ateriatiheys lisää kariesriskiä, joten ateriointi kannattaa keskittää jatkuvan napostelun sijaan.

PH:n pienentyessä hampaista liukenee mineraaleja

Hampaiden pinnalla hammasplakissa elää bakteereita, jotka käyttävät sokereita ja tärkkelyspitoisia aineita hyväkseen. Samalla syntyy happoja, jotka pienentävät suun pH:ta ja liuottavat kiillettä. Pienikin sokerimäärä pienentää pH:ta hampaiden pinnalla.

Urheilu- ja virvoitusjuomat ja monet happamat ruoka-aineet aiheuttavat eroosiota

Hampaiden kemiallista liukenemista kutsutaan eroosioksi. Virvoitusjuomat ja mehut aiheuttavat sekä kariesta että eroosiota, koska ne ovat samanaikaisesti sekä makeita että happamia.

Tietyt happamat ruoka-aineet ja juomat, kuten sitrushedelmät ja -mehut, virvoitus- ja urheilujuomat, viinietikat ja etikkasäilykkeet liottavat hampaan pintaa happamuutensa takia. Pintavauriot saattavat pahentua, jos hampaat harjataan heti happaman ruoan tai juoman nauttimisen jälkeen.

Ksylitoli

Ksylitoli eli koivusokeri ei vaikuta suun happamuuteen, koska hammasplakin bakteerit eivät pysty tuottamaan siitä happoja eivätkä pysty käyttämään sitä ravinnokseen. Sitä vastoin ksylitoli pysäyttää happohyökkäyksen. Ksylitoli estää kariesta mm. lisäämällä syljeneritystä ja vähentämällä kariesbakteereiden määrää.

Lähteet:

Aro A, Mutanen M, Uusitupa M (toim.). Ravitsemustiede. 2-3. painos, 2005.

Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa (pdf 1,51 Mt). Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002.

Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L (toim.). Finravinto 2002 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Hakapaino Oy: Helsinki, 2003.