Kouluikäisten ravitsemus

Kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista ruokaa jaksamiseen, kasvuun ja kehitykseen. Lasten ja nuorten energiantarpeen viitearvot ja ravintoaineiden saantisuositukset on esitetty suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). Kouluikäisten terveellisen ravitsemuksen perusta ovat lautasmalli, säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset välipalat.

Monipuolisia aterioita napostelun ja virvoitusjuomien sijaan

Kouluterveyskyselyssä vain noin 60 % 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti syövänsä aamupalaa joka aamu kouluviikon aikana (Stakes 2007). Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi -tutkimuksen (Hoppu ym. 2008) mukaan 7.-luokkalaisista nuorista vain noin kolmannes ilmoitti syöneensä tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin edeltävän viikon aikana. Saman tutkimuksen mukaan sokerin osuus energiansaannista oli suositusta runsaampaa, kun taas kuidun saanti oli suositusta vähäisempää. Myös D-vitamiinin ja folaatin saanti jäi alle suosituksen. Sokerin merkittävin lähde nuorten ruokavaliossa olivat sokeroidut juomat, etenkin mehut.

Välipalojen laatuun tulee kiinnittää huomiota lasten ja nuorten ruokavaliossa ja janojuomaksi valita aina vesi.

Kouluruokailu

Kouluruokailu edistää oppilaan hyvinvointia ja ylläpitää työvireyttä koulupäivän aikana. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksen (2008) mukaan kouluaterian tulee kattaa noin kolmannes päivän ravinnontarpeesta. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos (2007) suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole myytävänä makeisia, virvoitusjuomia eikä sokeroituja mehuja. Kouluruokailu-suosituksessa on esitetty myös terveellisten välipalojen kriteerit.

Tutkimusten mukaan kaikki oppilaat eivät syö kouluateriaa lainkaan tai syövät vain osan ateriasta. Yläasteen kouluruokailu -selvityksen mukaan 89 % oppilaista kävi tutkimuspäivänä koulun ruokalassa, ja heistä 95 % söi pääruokaa. Muita aterianosia söi vain noin puolet oppilaista, ja vain 13 % söi kouluaterian kaikki osat: pääruokaa, salaattia, leipää ja maitoa (Urho & Hasunen 2004).

Yläkoulu-tutkimuksen (Hoppu ym. 2008) osallistujista 71 % söi koululounasta kouluviikon aikana päivittäin ja lounaalla 90 % ilmoitti syövänsä pääruokaa ja 70 % leipää. Tytöt jättivät usein maidon juomatta ja pojat salaatin syömättä. Koululounaasta saatiin noin 20 % päivittäisestä energiasta. Koululounas oli kuitenkin ravitsemukselliselta laadultaan päivän paras ateria: se sisälsi eniten mm. kuitua ja folaattia ja vähiten tyydyttyneitä rasvahappoja ja sokeria.

Sekä kodin että koulun aikuisten esimerkki vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailuun. Aikuisten vastuu on tehdä terveelliset valinnat helpoiksi. Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä. Järkipalaa-käsikirja (Keso ym. 2008) tarjoaa lisätietoa terveellisen ruokaympäristön luomiseen koulussa.

Lähteet:

Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P (toim.) Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset (pdf 2,13 Mt). Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008. Helsinki: Kansanterveyslaitos; 2008. 

Keso T, Lehtisalo J, Garam S (toim.) Järkipalaa-käsikirja. Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. Leipätiedotus 2008. Käsikirjan verkkosivu

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos. Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa. Tiedote ja muistio (pdf 206 kt). 2007.

Urho UM, Hasunen K. Yläasteen kouluruokailu 2003. Selvitys peruskoulun 7.–9.  -luokkien oppilaiden kouluruokailusta (pdf 313 kt). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2003:17. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004.

Stakes. Kouluterveyskysely-verkkosivu. 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon (pdf 513 kt). Edita Publishing. 2005. 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokailusuositus (pdf 394 kt). Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta; 2008.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Juomat ravitsemuksessa (pdf 482 kt). Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta; 2008.