Imeväisikäisten ravitsemus

Imeväisikäisen lapsen ruokailun tavoitteena on yksinomainen rintaruokinta kuuden kuukauden ikään asti, lisäruokien aloittaminen yksilöllisesti viimeistään puolen vuoden iässä ja osittaisen rintaruokinnan jatkaminen vuoden ikäiseksi.

Tavoitteena kuuden kuukauden yksinomainen rintaruokinta

Terveille ja normaalipainoisina syntyneille lapsille rintamaito riittää ainoana ravintona ensimmäisten kuuden kuukauden ajan. Jos rintaruokinta ei jatku, tilalle annetaan äidinmaidonkorviketta. Lapsi ei tarvitse rintamaidon tai äidinmaidonkorvikkeen lisäksi muuta nestettä, kuten vettä. D-vitamiini on ainoa terveiden, täysiaikaisina syntyneiden lasten tarvitsema lisävitamiini. Sitä annetaan neuvolan ohjeiden mukaisesti lapsen kasvun takaamiseksi.

Suositusta kuuden kuukauden yksinomaisesta rintaruokinnasta voidaan pitää täysin turvallisena, koska suomalainen neuvolajärjestelmä tarjoaa keinot havaita mahdolliset poikkeamat lapsen kasvussa yksinomaisen rintaruokinnan aikana. Osittaista rintaruokintaa voi jatkaa ensimmäisen ikävuoden jälkeen, jos perhe niin haluaa.

Äidinmaito on paras perusta myöhemmän iän terveydelle

Yksinomaisella rintaruokinnalla on kehitysmaissa tärkeä merkitys aliravitsemuksen ja ripulisairauksien ehkäisyssä. Kehittyneissä maissa yksinomaista rintaruokintaa suositellaan perustaksi terveysongelmien ja kroonisten sairauksien ehkäisylle. Imetyksen lyhyt kesto ja varhainen altistuminen lisäruoille voivat altistaa neurokognitiivisen kehityksen häiriöille, allergioille, lihavuudelle ja kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille ja diabetekselle.

Lisäruokia yksilöllisen tarpeen mukaisesti viimeistään puolen vuoden iässä

Viimeistään 6 kuukauden iässä lapsi tarvitsee kiinteää lisäruokaa turvaamaan erityisesti riittävää energian, proteiinin ja raudan saantia. Ensimmäisiksi lisäruoiksi sopivat peruna, kasvikset, marjat ja hedelmät. Lihaa ja viljaa annetaan noin 5–6 kuukauden ja tavanomaisia lehmänmaitovalmisteita vuoden iästä lähtien.

Tutkimusten mukaan suomalaislapset alkavat saada ensimmäisiä lisäruokia ja tavanomaisia maitovalmisteita suositeltua aiemmin. Ensimmäisenä kiinteänä lisäruokana suomalaisvauvoille tarjotaan yleensä perunaa noin 3,5 kuukauden iässä.

Suomalaisimeväisten ruokinta ei yllä tavoitteisiin

Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman suosituksen mukaan muuta kuin oman äidin maitoa annetaan vastasyntyneille vain lääketieteellisin perustein. Lähes kaikki suomalaisvauvat saavat synnytyssairaalassa oman äidin maitoa, mutta lisämaitoa saa silti yli kaksi kolmasosaa lapsista. Lisämaitoa saavien lasten yksinomaisen ja kokonaisimetyksen kesto on lyhyempi kuin pelkkää oman äidin maitoa saavilla lapsilla. Suomalaisvauvojen yksinomaisen rintaruokinnan kesto on keskimäärin 1,4 kuukautta, ja osittainen rintaruokinta jatkuu puolen vuoden ikään saakka. Suomalaistutkimuksessa imeväisikäisen suositusten mukainen ruokinta vaihtelee äidin iän ja koulutustason mukaan.

Kirjallisuutta:

Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: STM, 2004.

Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen T, Virtanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportteja 8/2012 (pdf 2,12 Mt).