Trans-rasvat

Trans-rasvahapot suomalaisessa ruokavaliossa

Tyydyttyneitä rasvahappoja ja trans-sidoksia sisältäviä rasvahappoja kutsutaan yhteisesti kovaksi rasvaksi. Suomalaiset saavat ruokavaliostaan suosituksia enemmän tyydyttynyttä rasvaa. Noin 0,4 % energiasta saadaan trans-rasvoista, joiden suositus on alle yksi energiaprosentti. Keskeisin ongelma ruokavalion rasvan laadussa on tyydyttyneen rasvan saanti, jota tulisi edelleen vähentää.

Elintarviketuottajat ilmoittavat trans-rasvat myyntipäällyksessä USA:ssa ja Tanskassa, mikä on synnyttänyt aiheesta paljon keskustelua. Tanska selvitti pikaruoan trans-rasvahappomääriä tutkimuksessa, jonka mukaan trans-rasvaa oli pikaruoissa alle kymmenesosa tyydyttyneen rasvan määrästä. Suomessa ja Euroopassa ilmoittamiskäytäntö vaihtelee toistaiseksi, minkä vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan seuranta-analyyseja tuotemerkeittäin.

Rasvahappojen kemiaa

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia hiilen, hapen ja vedyn muodostamia molekyylejä. Rasvahappojen ominaisuuksille olennaisinta on hiiliatomien välinen sidos. Stabiili, yksinkertainen sidos esiintyy kovissa rasvoissa, ja kaksinkertaisia sidoksia puolestaan on juoksevissa rasvoissa. Trans-sidos on näiden kahden sidoksen välimuoto, sillä se on rakenteeltaan jäykkä, vaikka onkin kaksoissidos. Trans-sidoksia muodostuu teollisessa margariinin tuotannossa eli kovetettaessa kasviöljyjä. Trans-sidoksia on myös luontaisesti maitorasvassa. Ruoan tyydyttynyt rasva ja trans-rasva nostavat veren kolesterolitasoa ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kovetettujen kasvirasvojen trans-rasvat näyttäisivät olevan haitallisempia kuin luontaiset maitorasvan trans-muodot.

Joissakin keskeisissä rasvaa sisältävissä elintarvikkeissa trans-rasvojen pitoisuudet vaihtelevat tuotemerkeittäin. Erityisesti kovetetussa kasvirasvassa kypsennetyissä tuotteissa kuten uppopaistetuissa ranskanperunoissa trans-rasvaa voi olla huomattavan paljon. Uunissa ilman rasvalisää paistetuissa ranskanperunoissa trans-rasvaa on hyvin vähän. Kotimaisissa margariineissa trans-rasvahappopitoisuudet ovat nykyisin lähes olemattoman pienet muuttuneen valmistustekniikan ansiosta. Yksittäiset margariinit saattavat sisältää huomattavasti trans-rasvaa.

Suositeltava ruokavalio

Kuluttaja voi arvioida trans-rasvan määrää välillisesti lukemalla tuoteselosteita. Jos elintarvikkeen ainesosana on kovetettu kasvirasva, tuote sisältää yleensä trans-rasvaa. Jos haluaa välttää trans-rasvaa, kannattaa karsia ruokavaliosta pitkään säilyvät ja runsaasti rasvaa sisältävät tuotteet kuten keksit, viinerit, muromyslit, pasteijat ja friteeratut elintarvikkeet. Esimerkiksi 100 g keksejä voi sisältää 30 g rasvaa, joka on lähes kokonaan kovaa rasvaa. Yleiset ohjeet terveellisen ruokavalion kokoamisesta vähentävät trans-rasvan saantia. Kannattaa suosia vähärasvaisia ja -sokerisia elintarvikkeita, syödä kuusi annosta kasviksia ja hedelmiä sellaisenaan päivittäin ja valita ruoanlaittoon öljyä.

Lisätietoja

Marja-Leena Ovaskainen
erikoistutkija
Ravitsemusyksikkö
Elintavat ja osallisuus -osasto
puh. 020 610 8595
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi