Veden äärellä ilot ja vaarat

Tuhansien järvien, jokien ja Saaristomeren Suomi on vesilläliikkujien paratiisi. Vedessä ja veden äärellä oleskeluun liittyy kuitenkin riskejä. Suomessa hukkuu vuosittain noin 200 ihmistä, suurin osa päihtyneenä. Vesillä ja rannoilla tuleekin muistaa kohtuullisuus alkoholin käytössä.

Veneillessä ja vesiurheilussa pelastusliivien käyttö on hyvä henkivakuutus. Arviolta 8/10 veneillessä hukkuneista olisi pelastunut käyttämällä pelastusliivejä.

Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa vesiurheilulajit, kuten vesiskootterit ovat suosittuja. Vesiskoottereiden kuljettajilla on jopa 8,5-kertainen tapaturmariski verrattuna muiden motorisoitujen vesikulkuneuvojen kuljettajiin.

Kokemattomuus ja riskinotto johtavat kuitenkin helposti tapaturmiin.

Pieniä lapsia tulee aina valvoa veden äärellä

Pidä lapsia silmällä, oli vesi sitten järvessä tai piha-altaassa. Lämpiminä kesäpäivinä vesi vetää leikkijöitä puoleensa. Hukkumisen riski on suurin 1–4-vuotiailla taaperoilla, jotka ovat paitsi liikkuvaisia myös uteliaita. Moni vanhempi ei tule ajatelleeksi kodissa tai kotipihalla olevia hukkumisriskejä. Niiden torjuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä selviytymisennuste veteen vajoamisen jälkeen lapsilla on heikko.

Hukkumiseen riittää jopa kahden sentin syvyinen vesi ja muutama sekunti, kun vanhempi kiinnittää huomionsa muuhun. Pikkulapsi ei myöskään huuda apua, vaan hukkuminen tapahtuu hiljaa. Lapsi voi hukkua tai joutua läheltä piti -tilanteeseen tutussa kylpyammeessa, koti- tai mökkirannassa, puutarhan lammikossa tai uima-altaassa.

Pieniä lapsia tulee aina valvoa vedessä tai veden äärellä. Pikkulapsi ei pysty vielä muistamaan vanhempiensa varoitteluja ja ymmärtämään vaaroja.

Kylpyammeet ja vesiastiat on parempi tyhjentää heti käytön jälkeen. Puutarhan koristealtaat, sadevesiastiat ja kaivot on hyvä peittää huolella.

Pue lapselle pelastusliivi ranta-alueilla ja veneellä – toimi itse esimerkkinä.

Uimataito on tärkeä tuhansien järvien maassa: Opeta lapsesi uimaan tai vie hänet uimakouluun.

Teksti: Kari Haikonen, Jaana Markkula
päivitetty 21.6.2010