Turvaa liikuntaan, liikenteeseen ja leikkiin

Kesä on aktiivisen toiminnan aikaa. Kesällä liikutaan paljon ulkona, matkustetaan, puuhaillaan kotona, vietetään aikaa mökeillä, rannoilla ja tapahtumissa. Kolme neljästä tapaturmasta sattuu vapaa-ajalla.

Kotiympäristön tapaturmista suuri osa sattuu ruoanlaitossa ja kodin remontti- ja huoltotöissä sisällä ja ulkona.

Tapaturmat merkittävä kansanterveysongelma

Kodin ja vapaa-ajan tapaturmien määrät ovat kasvaneet samalla kun liikenne- ja työtapaturmat ovat vähentyneet. Tapaturmiin kuolee Suomessa noin 3000 ihmistä vuosittain. Jokaista kuolemaa kohti sattuu moninkertaisesti tapaturmia, joissa ihminen vammautuu, joutuu sairaalahoitoon, sairaslomalle tai saa muuta haittaa. Sairaalahoitojaksoja tapaturman vuoksi on vuosittain reilu 100 000.

Liikuntatapaturmia vapaa-ajan tapaturmista on vajaa puolet. Liikuntatapaturmat on Suomen yleisin vamman aiheuttaja. Tapaturmilta kannattaa suojautua harrastuksissa, kodin ja kesämökin remonttitöissä yhtä hyvin kuin työelämässäkin, jotta hyvin ansaittu kesävapaa ei katkea tapaturmassa loukkaantumisen vuoksi.

Turvallisesti liikuntaa

Tarvitset liikuntaa pysyäksesi terveenä ja hyväkuntoisena. Kesällä siihen on hyvää aikaa. Esimerkiksi pyöräily, lenkkeily, jalkapallo, rullaluistelu, uinti, golf ja hyötyliikunnaksi hyvin sopiva puutarhanhoito innostavat kesän tullen. Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta liikuntaharrastuksessa piilee myös tapaturmariski. Liikuntatapaturmia sattuu valitettavan paljon.

Vuonna 2009 15 vuotta täyttäneille suomalaisille aiheutui noin 350 000 vammaan johtanutta liikuntatapaturmaa. Liikuntatapaturmat ovatkin Suomen yleisin vamman aiheuttaja.

Maltilla pitkän tauon jälkeen

Aloita liikunnan harrastaminen maltilla pitkän tauon jälkeen. Kuuntele kehoasi ja tunnista omat taitosi ja rajasi. Tarkista myös liikuntavarusteet ja niiden kunto ja hanki tarvittaessa uudet lajin mukaiset varusteet.

Monipuolinen liikunnan harrastaminen pitää yllä toimintakykyä ja parantaa kehonhallintaa ja vähentää näin ollen tapaturmariskiä. Vauhdikkaissa lajeissa tapaturmariski on suurempi. Kannattaakin parantaa ja pitää yllä lajissa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia pitkin vuotta.

Pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana kannattaa huolehtia, että saat riittävästi nestettä. Etenkin lämpiminä kesäpäivinä nesteentarve kasvaa. Liikuntasuorituksen jälkeen on tärkeää huolehtia palautumisesta. Huolla lihaksiasi venytellen, juo ja syö monipuolisesti ja terveellisesti sekä lepää riittävästi.

Trampoliinilla ilman haavereita

Kesän tullen pihoille ilmestyvät trampoliinit. Trampoliinilla hyppiminen on monipuolista liikuntaa, mutta siihen liittyy myös tapaturmariskejä. Pääosa vammoista on lieviä, mutta trampoliinilla syntyneet vammat voivat olla myös vakavia: murtumia yläraajoissa, hartioissa tai alaraajoissa.

Turvallisinta trampoliinilla hyppiminen on, kun kokoat trampoliinin ohjeiden mukaan ja paikkaan, jossa ei ole vaaratekijöitä ympärillä, esimerkiksi kiviä tai kantoja. Varusta trampoliini aina turvaverkolla ja huolehdi, että siinä hypitään yksi henkilö kerrallaan.

Turvallisesti kahdella pyörällä

Kesäaikaan polkupyörät, mopot ja moottoripyörät ilmestyvät liikenteeseen. Ajelet sitten maantiellä, kadulla tai kevyen liikenteen väylällä, muista, että siellä on muitakin kulkijoita. Erityisesti autoilijoiden on syytä ottaa huomioon kaksipyöräiset kulkuneuvot. Polkupyörä-, mopo- tai moottoripyörätapaturmaan joutuneet arvioivat, että tapaturman syynä oli yleisimmin oma tai toisen osapuolen varomattomuus, arviointivirhe, väärä toiminta tai ajosääntöjen rikkominen. Vain yksi kolmesta arvioi syyksi kulkuväylän heikon kunnossapidon.

Polkupyörä-, mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa tulee paljon pitkäaikaisia haittoja. Pohjois-Kymenlaaksossa tehdyn selvityksen mukaan yli puolet tapaturmapotilaista joutui sairauslomalle. Tapaturma aiheutti heille työkyvyttömyyttä varsin pitkäksi aikaa, polkupyöräilijöille keskimäärin 35 päivää, mopoilijoille 36 päivää ja moottoripyöräilijöille 73 päivää.

Kypärä suojaa päävammoilta

Vakavia tapaturman aiheuttamia vammoja voidaan ehkäistä käyttämällä kypärää. Selvitysten mukaan kypärää käyttämättömillä pyöräilijöillä tapaturmissa saadut vammat ovat yleisimmin päänalueen vammoja, jotka ovat usein myös vakavimpia. Kypärää käyttäneillä pään seudun vammat ovat harvinaisempia: heillä eniten vammoja aiheutuu hartiaseutuun ja olkavarteen sekä kyynärnivelen seutuun ja kyynärvarteen.

Suojakypärä tulee kiinnittää asianmukaisesti, jottei se törmäyshetkellä putoa päästä. Jos kypärä saa kovia kolhuja tai se on useita vuosia vanha, on syytä vaihtaa se uuteen.

Teksti: Kari Haikonen, Antti Impinen, Jaana Markkula
päivitetty 21.6.2010