Helle hellii, mutta on myös terveysriski

Pimeän ja kylmän talven jälkeen kesän lämpö ja valo tulevat tarpeeseen. Lämpötilan kohotessa hellelukemiin alkavat kuitenkin terveyshaitat nopeasti kasvaa erityisesti riskiryhmissä. Ilmastonmuutoksen myötä on helleaaltojen ennustettu yleistyvän myös Suomessa. Helteestä aiheutuvaa terveysriskiä ei meillä vielä osata ottaa kyllin vakavasti.

Helle on terveysriski

Ihmisen elimistön normaali toiminta vaatii ruumiinlämmön pitämistä lähellä 37 °C astetta. Helteellä elimistö pyrkii viilentymään lisäämällä pintaverenkiertoa ja hikoilua. Hikoilu onnistuu vain, jos elimistössä on riittävästi nestettä – helteellä täytyykin aina juoda tavanomaista enemmän. Fyysinen rasitus lisää elimistön lämmöntuottoa ja viilentymisen tarvetta.

Hellepäivästä puhutaan yleensä silloin, kun päivän ylin lämpötila kohoaa yli 25 celciusasteen. Tilastoista voidaan havaita, että jo päivän ylimmän lämpötilan kohotessa yli 24 asteen, alkavat sairaalakäynnit yleistyä ja kuolleisuus kasvaa erityisesti yli 75-vuotiaiden joukossa.  Muutaman viikon helleaalto voi johtaa Suomessa useampaan sataan ennenaikaiseen kuolemaan.

Tunnista helteen vaikutukset

Kun elimistö ei enää kykene sopeutumaan helteeseen esimerkiksi nestevajeen vuoksi, ilmaantuvat lämpöuupumisen moninaiset oireet: kuiva suu ja heikko olo, pahoinvointi ja päänsärky, kova hikoilu, lihaskivut ja -kouristukset. Tilan pahentuessa lämpöhalvaukseksi hikoilu loppuu ja iho muuttuu kuivaksi ja punoittavaksi, hengitys voi myös vaikeutua ja henkilö muuttua sekavaksi tai aggressiiviseksi – tällainen tila on aina henkeä uhkaava.

Lämpöuupumisen ja lämpöhalvauksen oireet on tärkeä oppia tunnistamaan. Lämpöuupumisen oireet yleensä hellittävät, kun juo lisää nestettä, viilentää kehoa ja lepää. Jos oireet ovat voimakkaita tai pitkittyvät, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Lämpöhalvaus vaatii aina välitöntä sairaalahoitoa. Ensiapuna tulee potilas siirtää pois kuumasta ja pyrkiä viilentämään häntä esimerkiksi kylmillä kääreillä tai kylvyllä; lisäksi tulee antaa (mieluiten kylmää) nestettä, jos hän pystyy juomaan.

Riskiryhmässä vanhukset ja kroonisesti sairaat

Ikääntymisen myötä keho sopeutuu aiempaa huonommin korkeisiin lämpötiloihin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ikääntyneiden kyky tuntea janoa on heikentynyt, ja kehon aiempaa matalampi vesipitoisuus nopeuttaa kuivumista. Monet ikääntyneet myös asuvat yksin, jolloin kukaan ei välttämättä ole havaitsemassa lämpöuupumisen oireita. Helteen aikana suomalaisten tulisikin huolehtia erityisen hyvin yksin asuvista ikääntyneistä läheisistään: päivittäisellä yhteydenpidolla voidaan varmistaa, että kaikki on kunnossa.

Helle on terveysriski paitsi ikääntyneille, myös kroonisista sairauksista kärsiville; toisaalta ikääntyneillä krooniset sairaudet ovat muuta väestöä yleisempiä. Sairaudet altistavat hellehaitoille monella tapaa: sairaus voi helteen vuoksi pahentua, sairaus voi heikentää elimistön sopeutumista helteeseen tai sairauteen käytettävä lääkitys voi vaikuttaa helteen sietoon. Terveysriskiä helteellä lisäävät myös sairaudet, jotka vaikuttavat henkilön kykyyn huolehtia itsestään, esimerkkinä dementia ja alkoholismi.

Helleaallon aikana voivat pahentua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet kuten keuhkoahtaumatauti, sekä munuaissairaudet ja diabetes. Monet lääkkeet voivat heikentää elimistön sopeutumista helteeseen esimerkiksi vaikuttamalla lämmönsäätelyjärjestelmään, vähentämällä hikoilua, lisäämällä virtsaneritystä tai poistamalla janontunnetta. Helteen haittoja voivat siten lisätä esimerkiksi betasalpaajat, diureetit, Parkinsonin taudin hoitoon käytettävät lääkkeet, antihistamiinit, masennuslääkkeet, unilääkkeet sekä rauhoittavat lääkkeet. Lääkärin kanssa on hyvä neuvotella siitä, kuinka oma lääkitys mahdollisesti vaikuttaa helteen sietoon.

Lapsi on aikuisen vastuulla helteelläkin

Lapset ovat aikuisia herkempiä saamaan haittoja helteestä, sillä heidän kehonsa kuivuu nopeammin, eivätkä he itse usein ymmärrä helteellä rajoittaa fyysistä ponnistelua tai juoda riittävästi. Lapsilla liian vähäisen juomisen helteellä voi päätellä esimerkiksi kuivasta suusta, kyynelten puuttumisesta itkiessä, ärtyneisyydestä tai lievästä sekavuudesta sekä vähentyneestä fyysisestä aktiivisuudesta. Lämpöuupumisen ja -halvauksen oireet ja hoito ovat lapsilla samat kuin aikuisillakin.

Lasta ei tulisi helteellä koskaan jättää yksin autoon. Vauvaikäistä ei tulisi jättää tuulettimen viereen, sillä tämä lisää nestehukkaa. Hattua puolestaan tulisi varsinkin pienellä lapsella käyttää vain auringossa, sillä hattu estää lämmön poistumista kehosta.  

Juo riittävästi

Helteen aiheuttamaa terveysriskiä voi torjua yksinkertaisin keinoin. Nesteitä pitää juoda tasaisesti pitkin päivää ja tavanomaista enemmän. Lyhyessä ajassa ei silti pidä juoda litrakaupalla vettä – tämä on jopa vaarallista. Juominen tulee aloittaa jo ennen janontunnetta. Kuiva suu, vähentynyt virtsaamistarve ja virtsan värin muuttuminen tummemmaksi kertovat liian vähäisestä juomisesta. Alkoholia, kahvia ja runsaasti sokeroituja juomia tulee välttää. Jos juo pelkästään hanavettä, mikä on hyvä valinta, tulee huolehtia myös syömisestä, jotta kehon suolatasapaino ei vaarannu.

Päivän kuumimpaan aikaan on varsinkin riskiryhmien kuuluvien syytä pysytellä poissa auringosta ja mieluiten viileämmissä sisätiloissa. Helteellä on hyvä pukeutua vaaleisiin, väljiin ja kevyisiin vaatteisiin; auringossa tulisi lisäksi suojata pää. Raskas ruumiillinen ponnistelu ei ole terveellistä helteellä. Kylmä suihku tai kylmät kääreet auttavat tehokkaasti viilentämään kehoa.

Asunnon lämpötilaan voi vaikuttaa esimerkiksi pitämällä verhot kiinni auringon puoleisella seinällä, jolloin auringon säteet eivät pääse lämmittämään sisätiloja. Silloin kun ulkona on päivällä kuumempaa kuin sisällä, tulisi lisäksi ikkunat pitää suljettuina. Elimistön kannalta on tärkeää, että lämpöstressistä pääsee vuorokauden aikana palautumaan edes vähäksi aikaa. Yöksi asunto onkin hyvä viilentää esimerkiksi läpivedon avulla. Päivällä voi tuuletin tuoda helpotusta oloon. Jäähdyttävät ilmalämpöpumput viilentävät asunnon tehokkaasti. Ne kuluttavat kuitenkin myös energiaa, jonka tuotanto kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta. Ilmastoidut julkiset tilat voivat tarjota tilapäistä helpotusta helteeseen. 

Teksti: Timo Lanki, erikoistutkija
päivitetty 6.7.2012