© THL 2012 - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | PL 30, 00271 Helsinki | puhelin 020 610 6000 | Palaute | Tietoa sivustosta
Koko oppimisympäristön ja -yhteisön merkitys opiskelijan jaksamiselle, hyvinvoinnille ja opintojen edistymiselle on merkittävä – tarkastellaanpa sitä opiskelukyvyn, opiskeluhyvinvoinnin tai terveyden edistämisen näkökulmasta.
Niin opiskeluhyvinvointi kuin opiskelukyky ovat vahvasti sidoksissa myös muihin asioihin kuin yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin. Tämä haastaa koulutuksen järjestäjät huomioimaan hyvinvoinnin kaikessa toiminnassaan.
Hyvinvointityö oppimisympäristössä ei kohdistu vain opiskelijoihin. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu opiskelijoiden hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen sekä opetuksen laatuun.
Hyvää työilmapiiriä luovat opettajien keskinäinen luottamus, osallistumismahdollisuudet sekä yhteisesti hyväksytyt ja ymmärretyt, selkeät tavoitteet. Henkilökunnan vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät moniammatillista yhteistyötä tukevat rakenteet, kuten tiimit, opettajakokoukset ja kehityskeskustelut. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työsuojelun toimintaohjelma ohjaa työpaikan johtamista ja kehittämistoimintaa. Työnantaja järjestää työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Opettajien hyvinvointi heijastuu oppilaisiin
Ammatillisen vuorovaikutuks. Yksityisen ja ammatillisen vuorovaikutuksen erot (pdf 30 kt)
Peruskoulussa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että opettajien pedagoginen hyvinvointi rakentuu koulun arjen vuorovaikutustilanteissa: kohtaamisissa oppilaiden, muiden opettajien ja vanhempien kanssa.
Jaksamista tukeville toimintatavoille tyypillistä on aktiivinen, yhteisöllinen, analyyttinen ja ennakoiva ongelmanratkaisu sekä kokonaisvaltainen työote. Haastavaksi koettujen tilanteiden ratkaisukeinot säätelevät opettajien kokemusta kuormittumisesta tai voimautumisesta.
Anne Konu on kehittänyt koulun hyvinvointimallin, jonka avulla voidaan hahmottaa opiskeluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Opiskeluhyvinvointiin vaikuttavat:
Konun tutkimuksessa kouluun liittyvät tekijät selittivät viidenneksen oppilaiden yleisen subjektiivisen hyvinvoinnin vaihtelusta.
Hyvinvointiprofiili-sivusto
Oppilaiden hyvinvointi koulussa -julkaisu (pdf 903 kt)
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Myös opiskelukyky rakentuu useamman tekijän yhteisvaikutuksessa: opiskelijan oman terveyden ja voimavarojen lisäksi opiskelukykyyn vaikuttavat opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opetustoiminta.
Opiskelukyky on siis toiminnallinen kokonaisuus. Käsitteen määrittelyn lähtökohtana on Työterveyslaitoksella kehitetty työkyvyn tetraedrimalli, joka on systeemiteoreettinen malli yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
Opiskelukykymalli (pdf 76 kt)
Kaikkiin opiskelukyvyn ulottuvuuksiin sekä niissä tunnistettaviin tekijöihin voidaan vaikuttaa opetuksen ja toiminnan järjestämisessä.
Hyvä opetus ja vuorovaikutuksellinen opiskeluyhteisö vahvistavat koulutusalan kiinnostavuutta sekä motivaatiota ja auttavat, jos elämäntilanne tilapäisesti heikentää henkilökohtaisia voimavaroja. Puutteellisia opiskelutaitoja voidaan korjata erilaisin ohjaustoimin ja vahvistamalla opiskelijan itseluottamusta oppijana.
Terveyden edistämisen viitekehyksestä terveyttä suojaavien tekijöiden ylläpitäminen ja vahvistaminen on tärkeää. Suojaavat tekijät suodattavat erilaisten riskien vaikutuksia yksilöihin.
Monet suojaavat tekijät liittyvät tiiviisti oppilaitosten arkeen:
| Sisäiset suojaavat tekijät | Ulkoiset suojaavat tekijät |
Yksilölliset:
| Yksilölliset:
|
Sosiaaliset:
| Sosiaaliset:
|
Ympäristölliset:
|
Opiskeluyhteisön vuorovaikutus ja yhteisöllinen toimintakulttuuri tukevat nuorten hyvinvointia, koulussa jaksamista, opinnoissa menestymistä sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tämä ilmenee muun muassa Helsingin peruskoulujen 8. ja 9. luokilla tehdystä tutkimuksesta.
Kaikki mukaan (pdf 754 kt)
Yhteisön kiinteys ja luottamuksellinen ilmapiiri synnyttää sosiaalista pääomaa, joka voidaan nähdä arjen sujuvuutena ja mukavuutena sekä yhteisöllisyyttä lisäävänä ”me-henkenä”. Oppilaitoksissa sosiaaliseen pääomaan kuuluu opettajien ja instituution luoma kontrolli ja tuki sekä muilta opiskelijoilta saatu vertaistuki. Myös kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on osa opiskelijan hyvinvointia tukevaa sosiaalista verkostoa.
Sosiaalisella pääomalla on yhteys nuorten masentuneisuuteen: mitä enemmän sosiaalista tukea tai kontrollia nuoret koulussa saavat, sitä vähemmän heillä todetaan masentuneisuutta. Sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi oppilaitoksissa tulisi olla kiinnostuneita hyvinvoinnista, asettaa käyttäytymiselle selviä rajoituksia sekä puuttua poikkeavaan käyttäytymiseen.
Kasvuyhteisö nuoren turvana -julkaisu (pdf 3,8 Mt)
Kannustava ilmapiiri ja tuki vaikuttaa kaikkiin opiskelijoihin myönteisesti. Noora Ellosen (ks. Kasvuyhteisö nuoren turvana -julkaisun linkki yllä) tutkimuksessa sosiaalisen pääoman huomattiin vähentävän myös niiden oppilaiden masentuneisuutta, jotka eivät itse koe saavansa yksilöllistä tukea opettajaltaan tai opiskelukaveriltaan.
Ilmapiirin positiivinen merkitys kuitenkin vähenee, mikäli jotkut opiskelijat kokevat ilmapiirin hyväksi ja toiset huonoksi. Kokemus epätasa-arvoisesta kohtelusta lisää nuorten masentuneisuutta jopa enemmän kuin opettajan tuen puuttuminen kokonaan.