Mielenterveyden edistäminen on hyvinvoivan oppilaitoksen rakentamista

Mielenterveyden edistäminen on positiivisen mielenterveyden vahvistamista. Nuorten mielenterveyden edistäminen tarkoittaa myös kehityksen tukemista ja kehitysedellytysten varmistamista.

Mielenterveyttä suojaavat tekijät

Suojaavat tekijät tukevat rakentavia ratkaisuja ja prosesseja, jotka kantavat vaikeuksien aikana ja auttavat myös tulevissa ongelmissa. Nuori kasvaa ja kehittyy ongelmien ratkaisemisen myötä.

Oppilaitos voi olla yksilölle joko suojaava tekijä tai riskitekijä. Mikäli toimintakulttuuri koulussa on rankaiseva, epäoikeudenmukainen ja opiskelija kohtaa kiusaamista on se yksilölle riskitekijä. Sen sijaan koulu voi olla suojaava tekijä, jos se tarjoaa sosiaalista tukea ja kohtelee opiskelijoita oikeudenmukaisesti.

Esimerkkejä mielenterveyttä suojaavista tekijöistä nuorilla:

• nuoren omat elämänhallinnalliset keinot
• turvallinen elinympäristö
• perheen ja ystävien tuki
• koulutusmahdollisuudet ja kouluyhteisön tuki
• koulusta ja harrastuksista saadut positiiviset kokemukset
• jokin kyky tai taito, jota nuori itse arvostaa tai saa siitä muilta arvostusta
• itseluottamus ja usko omiin kykyihin
• hyvät sosiaaliset taidot
• hyvä oppimiskyky ja ongelmanratkaisutaidot
• kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin
• lähellä olevat ja helposti tavoitettavat tukijärjestelmät.

Pärjäävyydellä tarkoitetaan hyvää kehitystä vaikeuksista huolimatta. Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Tällöin vaikeassa tilanteessa olevaa nuorta auttavat ja kannattelevat erilaiset suojaavat tekijät kuten hyvät suhteet vanhempiin, opettajiin ja kavereihin, hyvät sosiaaliset taidot jne.

Mielenterveyttä edistävä oppimisympäristö

Mielenterveyttä edistävässä oppimisympäristössä

• henkilökunta ja opiskelijat näkevät yhteisöllisyyden merkityksen hyvinvoinnin ja oppimisen tulosten kannalta
• panostetaan henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen
• fyysinen ympäristö tukee yhteisöllisyyttä
• tukipalvelut ovat näkyviä ja osa normaalia toimintaa: niistä tiedotetaan avoimesti
• vallitsee luottamus ja avoimuus ihmisten välillä
• tuetaan itsearvostusta rohkaisemalla ja kannustamalla sekä arkisella kanssakäymisellä
• palautteenannossa keskitytään voimavaroihin ja osaamiseen
• oppimisympäristö on turvallinen, selkeä ja ennustettava
• mielen hyvinvointia edistetään osana opetusta.

Arjen huolenpito

Mielenterveyttä tukevaa työtä tekevät ennen kaikkea arjen toimijat: niin opettajat, oppilaitoksen muu henkilökunta, opiskelijat kuin hyvinvoinnin asiantuntijat kuten koulupsykologit. Arjen huolenpito on opiskelijan sosiaalista tukemista.

Perinteisten riskitekijöiden (tupakointi, lihavuus) lisäksi sosiaalisten suhteiden puute on itsenäinen terveyden riskitekijä - vastaavasti hyvä sosiaalinen tuki ja sosiaalinen pääoma suojaavat terveyttä. Koulu- ja oppilaitosyhteisöt voivat vahvistaa merkittävästi nuoren hyvinvointia antamalla mahdollisuuden ryhmään kuulumiseen, kohdatuksi tulemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Lisätietoa

Mielenterveyden edistämisestä

Hyvän mielen koulu -oppaan tarkoituksena on tukea opettajaa hänen työssään lasten ja nuorten parissa. Kirjassa on runsaasti koululaisten mielenterveyteen liittyvää ajankohtaista tietoa, näkökulmia, ajatuksia ja kysymyksiä
Hyvän mielen koulu -opas (pdf 1,5 Mt)