Mielen hyvinvointi

Mielenterveyden voimavaroja voi vahvistaa

Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Nuorten kehitysyhteisöjen, kuten koulujen ja oppilaitosten tulee tukea mielenterveyttä. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia ja opettaa.

Mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät:

• yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus
• sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perheen, työn, ja koulun muodostamat yhteisöt
• yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka
• kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit
• biologiset tekijät. 

Positiivinen mielenterveys

Voimavarakeskeistä mielenterveyden käsitettä kutsutaan positiiviseksi mielenterveydeksi. Mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksien puuttumista vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa.

WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys mahdollistaa:

• kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista
• taidon ilmaista tunteitaan
• kyvyn tehdä työtä
• ajoittaisen ahdistuksen ja hallinnan menetyksen sietämisen omassa elämässä tapahtuvien muutosten hyväksymisen.

Hyvä mielenterveys on siis voimavara joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä.

Nuorten mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy on tärkeää

Erilaiset mielenterveyden häiriöt muodostavat yhä suuremman osan sairaustaakasta ja pahoinvoinnista. Yleisimpiä häiriöitä ovat muun muassa masennus, itsetuhoisuus, ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt.

Erityisesti masennus on noussut keskeiseksi työ- ja toimintakykyisyyttä alentavaksi tekijäksi. Kelan alle 30-vuotiaille korvaamien sairauspäivien määrä on kasvanut 44 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2008.

• Suurin muutos kasvussa, 75 prosenttia, on tapahtunut 16-19 –vuotiaiden miesten ikäryhmässä
• Naisilla suurin muutos, 52 prosenttia, on tapahtunut 20-24 –vuotiaiden ryhmässä.