Liikunta opiskelu- ja työkyvyn perustana

Ammattiin opiskelevat liikkuvat liian vähän

Ammattiin opiskelevat liikkuvat liian vähän fyysisen aktiivisuuden suosituksiin nähden. Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. luokan oppilaista vain noin puolet (48 prosenttia) harrastaa hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa tunnin tai vähemmän viikossa kun lukiolaisista vastaava osuus on kolmasosa. 15 prosenttia ammattiin opiskelevista ei liiku lainkaan siten, että hengästyisivät tai hikoilisivat.

Ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa myös koulutusalakohtaisia eroja. Esimerkiksi teknisen sekä kaupan ja hallinnon alan opiskelijoilla hyötyliikunnan harrastaminen oli muita aloja vähäisempää.

Pojat ovat yleisesti aktiivisempia liikunnan harrastajia kuin tytöt. Siinä missä tyttöjen liikuntaharrastaminen on enemmänkin omatoimista liikuntaa, harrastavat pojat enemmän seuroissa. Tämä tulee ilmi myös Kouluterveyskyselyn tuloksissa. Tytöt niin lukio- kuin ammatillisessa koulutuksessa harrastavat poikia harvemmin riittävästi liikuntaa.

Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuyorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke

Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret (pdf 2,6 Mt)

Fyysisen aktiivisuuden suositukset

Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille on terveysliikunnan minimisuositus, ja on kohdistettu kaikille kouluikäisille lapsille ja nuorille terveysliikunnan näkökulmasta. Fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen mukaan kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (pdf 1,4 Mt)

Vähemmän istumista ja ruutuaikaa

Nuorilla arkiliikunta on saanut kilpailijakseen viihdekulttuurin. Liikunnasta on tullut vain yksi vaihtoehto muiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien rinnalle.

Vapaa-ajan vietto onkin viime vuosikymmeninä muodostunut yhä istuvammaksi. Niin sanottu ruutuaika, eli television katseluun, tietokoneen käyttöön, kännykkä- ja konsolipeleihin käytetty aika on kasvanut.

Liiallisella istumisella on haitallisia vaikutuksia myös niille, joilla liikunnan minimimäärä toteutuu. Sekä liikunnan puutteella että liiallisella istumisella on itsenäisiä vaikutuksia useisiin terveyden eri osa-alueisiin.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 12 prosenttia ammattiin opiskelevista viettää koulupäivinä yli kuusi tuntia ruudun ääressä, 21 prosenttiakin neljästä kuuteen tuntia. Viikonloppuisin ruudun ääressä viihdytään vielä yleisemmin: neljäsosa ammattiin opiskelevista yli kuusi tuntia ja vajaa kolmasosa neljästä kuuteen tuntia.

Tämä ylittää reilusti suositukset, jonka mukaan yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää: ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Liikkuminen näkyy opiskelukyvyssä ja mielen hyvinvoinnissa...

Aktiivisesti liikuntaa harrastava nuori kokee yleensä terveytensä hyväksi, tulee toimeen muiden nuorten kanssa ja menestyy hyvin koulussa. Liikunta-aktiivisuus ja fyysinen kunto ovat tutkimuksissa olleet yhteydessä niin hyvään suoriutumiseen koulutyössä kuin jatko-opintosuunnitelmiin. Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös kognitiiviseen suoriutumiseen ja oppimiseen.

Liikunnan positiivia vaikutuksia koulumenestykseen selittää ainakin osin se, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn. Vähäinen liikunnan harrastaminen on yhteydessä nuorten tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin sekä tarkkaavuus- ja käytöshäiriöihin. Vähän liikkuvat nuoret kokevat yleisen terveydentilansa huonommaksi kuin liikunnallisesti aktiiviset nuoret.

Mielenterveyden ja liikunnan väliset yhteydet ovat olleet esillä jo kauan. Liikunnan on todettu muun muassa kohentavan mielialaa, lisäävän itseluottamusta ja elämänhallinnan tunnetta. Joidenkin tutkimusten mukaan se on yhtä tehokas masennuksen hoidossa kuin psykoterapia ja liikunnalla voidaan hoitaa jopa vakavaa masennusta. Liikkuessa kehossa tapahtuu mielialaan vaikuttavia muutoksia. Eniten positiivisia vaikutuksia liikunnalla on ahdistukseen ja masennukseen.

…ja terveystottumuksissa

Liikuntaa aktiivisesti harrastavat nuoret kiinnittävät usein enemmän huomiota ruokatottumuksiinsa, syövät aterioita säännöllisemmin ja yleensä ottaen terveellisemmin kuin vähemmän liikuntaa harrastavat. Ravitsemuksen, liikunnan ja sairauksien välisestä yhteydestä on saatu paljon näyttöä, mikä on otettu huomioon suomalaisissa ravitsemussuosituksissa korostamalla liikunnan lisäämistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän nuori harrastaa liikuntaa, sitä harvemmin hän tupakoi. Liikunnallisesti passiivinen elämäntapa nuorena ennakoi myös aikuisiän tupakointia.

Liikkumattomuus on terveysriski

Liikkumattomuus on itsenäinen terveyttä vaarantava ja toimintakykyä huonontava tekijä, joka muun muassa heikentää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä sekä lisää kroonisten tautien riskiä. WHO:n terveysriskiraportin mukaan liikkumattomuus on kuolemaan johtavien tekijöiden kärjessä korkean verenpaineen, korkean verensokerin sekä ylipainon ja lihavuuden ohella.

Eniten tutkimusnäyttöä liikkumattomuuden riskeistä on sydän- ja verisuonitautien kohdalla, myös liikunnan ehkäisevästä vaikutuksesta tyypin 2 diabetekseen on vahvaa näyttöä. Lapsia ja nuoria tulisi kannustaa erityisesti hengästyttävään liikuntaan, sillä liikunnan intensiteetti voi lapsilla ja nuorilla olla fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää tärkeämpi tekijä lihavuuden ehkäisyssä.

Oppilaitos liikuttajana

Lähes puolet ammattiin opiskelevista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa. Liikkumaan innostamisen ja terveysliikuntaan ohjaamisen lisäksi opiskelijat on hyvä perehdyttää oman alan työkykyhaasteisiin sekä ohjata ennaltaehkäisemään ammatin mukanaan tuomaa kuormitusta.

Eräissä ammateissa, kuten palo- ja pelastusalalla, monissa rakennus- ja asennustöissä sekä siivous- ja hoitoalan töissä hyvä fyysinen toimintakyky on työväline ja sellaisenaan välttämätön.

Tukea ja edellytyksiä liikunnalle:

• vahvistetaan terveystiedon, liikunnan ja ammatillisen opettajien yhteistyötä
• terveystiedon ja liikunnan opetuksessa nostetaan esiin tutkintokohtaiset erityispiirteet
• otetaan käyttöön Ammattiosaajan työkykypassi
• edistetään liikkumista ja terveellistä ruokailua osana yleisempää, systemaattista ja koordinoitua hyvinvointityötä
• kuullaan opiskelijoiden toiveita ja otetaan opiskelijat mukaan suunnittelemaan liikuntatarjontaa
• hyödynnetään vertaisvaikutusta liikkumaan innostamisessa ja huomioidaan liikunnan sosiaaliset ulottuvuudet
• ohjataan terveysliikuntaan lajitaitojen ohella 
• kannustetaan liikkumiseen vapaa-ajalla ylläpitämällä liikuntakerhoja ja oppilasjoukkueita
• järjestetään opiskelija-alennuksia liikuntapaikkoihin
• opiskelijat mukaan suunnittelemaan liikuntatarjontaa ja -tapahtumia
• yhteistyö kunnan sekä lähialueen liikunta-alan toimijoiden kanssa
• koulutetaan opiskelijoita liikunnan vertaisohjaajiksi sekä liikuntatapahtumien järjestämiseen
• oppilaskunnalle vastuuta oppilaitoksen liikunnan toteuttamisessa ohjaavien opettajien tuella

Ammattiin opiskelevien hyvinvointiportaali

Liikunnallinen ryhmämalli tukemassa nuoren kasvua ja kehitystä (pdf 1,3 Mt)

Nuoret kaipaavat uusia lajeja ja edullista liikkumista

Hyrrä-hankkeen tiimoilta Kuusamon yläkoulujen ja toisen asteen nuoret ovat ideariihissä pohtineet nuorten liikkumista monelta kannalta: miksi nuoret eivät liiku, miten nuoret saadaan liikkumaan ja mitä nuoret itse toivovat liikkumiselta. Nuoret esittivät seuraavanlaisia ajatuksia ja toiveita:

• enemmän alkeisryhmiä
• erityisesti nuorille suunnattuja kursseja ja ryhmiä
• halpaa liikkumista
• parempaa tiedottamista liikuntamahdollisuuksista, esim. sosiaalisen median kautta
• uusia lajeja perinteisten rinnalle
• lajiesittelyjä ja tapahtumia
• harrastetoimintaa: kilpaurheilupainotteinen liikunta ei kiinnosta suurta osaa nuorista
• nuoret mukaan suunnittelemaan, tekemään ja toimimaan.

Hyrrä-hankkeen loppuraportti (pdf 389 kt)

Miten saamme nuoret osallistumaan ja liikkumaan? (pdf 10 kt)

Nuorille liikunnan tärkeimpiä motiiveja ovat yleisesti hyvä fyysinen kunto, hyvän olon tunne sekä sosiaalinen kanssakäyminen ja ulkomuotoon liitetyt seikat. Yhtä motivoi liikkumaan oma terveys ja hyvinvointi, toista puolestaan yhdessäolo ja harrastaminen kavereiden kanssa.

Nuorilla liikuntamuoto ilmentää yksilöllisyyttä

Liikuntakulttuuri elää ajan mukana. 1980 -luvulla ja sen jälkeen syntyneet nuoret ovat osa eriytyneen liikuntakulttuurin sukupolvea. Sitä leimaavat liikuntakulttuurin moninaistuminen ja seuraliikunnan kasvu sekä omakohtaisen liikunnan ja kulutuksen korostuminen.

Liikunta saakin yhä useammin yksilökohtaisia ja uniikkeja merkitysrakenteita. Liikunta voi toimia oman identiteetin rakennustyökaluna ja ilmentämisen keinona.

Mitä tahansa liikuntamuotoa ei välttämättä enää kelpuuteta omaksi, vaan valitulla liikuntamuodolla viestitetään ympäristölle tiettyjä merkityksiä tai sosiaalista statusta. On eri asia harrastaako perinteistä hiihtoa tai frisbeegolfia tai vaikkapa fiksi -pyöräilyä. Kun liikunta on nuorelle keino ilmentää omaa persoonaansa, kertoo myös liikkumattomuus omanlaistaan viestiä.