Puhtia opiskeluun terveellisen ruokavalion ja säännöllisen ruokailurytmin avulla

Napostelusyöminen ja epäterveelliset välipalat ovat yleistyneet

Ruokakulttuuri on muuttunut viimeisten vuosikymmenten saatossa. Napostelu on yleisempää ja makeisten, virvoitusjuomien sekä jäätelön myynti on kasvanut. Tämä trendi näkyy erityisesti ammattiin opiskelevien ravitsemuksessa.

Yli kolmasosa ammattiin opiskelevista syö epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa. Virvoitusjuoma-automaatit ja -myynti ovat enemmän sääntö kuin poikkeus ammatillisissa oppilaitoksissa.

Painonhallinnan lisäksi välipalat ja virvoitusjuomat rasittavat hampaita. Sokeri- ja/tai happopitoiset juomat aiheuttavat kiillevaurioita jo kouluikäisille. Välipala-automaateissa, kioskeissa ja kahviloissa tulisikin tarjota ravitsemuksellisesti suositeltavia elintarvikkeita.
Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen tiedote (pdf 206 kt)

Ylipaino

Napostelusyöminen ja liikunnan vähäisyys näkyy ylipainon yleistymisenä. Nuorten ylipainoisuus on yleistynyt kolmessakymmenessä vuodessa kolmanneksella.

Kaikkien nuorten paino ei kuitenkaan ole lisääntynyt; lihavat ovat entistä lihavampia, ylipainoisuus on yleisempää maalla asuvilla kuin kaupunkilaisilla ja vähemmän koulutettujen lapsilla kuin korkeammin koulutettujen lapsilla. Ammattiin opiskelevista 20 prosenttia on ylipainoisia kun vastaava osuus lukiolaisista on 13 prosenttia.

Opiskelijan lounas ei käytännössä ole lautasmallin mukainen

Opiskelijalounas on arkipäivisin opiskelijan pääateria. Se vastaa kolmannesta päivittäisestä ravinnontarpeesta. Jos annoksen kokoaa yksipuolisesti tai syö muuten liian niukasti, tarvittavavien ravintoaineet saaminen jollain muulla tavalla on haastavaa.

Ammattiin opiskelevilla lounasaterian koostamisessa on parannettavaa. 60 prosenttia ammattiin opiskelevista ei syö kaikki aterianosia kouluruoalla. Tällöin opiskelija jättää syömättä jonkin seuraavasta kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, leipä, maito tai piimä.

Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaan ruokavalioon tulisi kuulua vähintään 400 g hedelmiä, marjoja ja kasviksia, eli 4–5 annosta päivässä. Tämänhetkinen kulutus jää reippaasti alle suosituksen. Opiskelijaruokailun järjestämisessä tulee huomioida:

  • monipuolinen ruokalista
  • asiakaspalautteen avulla listoille myös opiskelijoiden suosikkeja
  • ruokalistat ovat sovellettavissa erityisruokavalioihinr
  • ruoan ravitsemuksellinen laatu kaiken a ja o
  • kasvikunnan tuotteita monipuolisesti
  • valkuaisainepitoinen kasvisvaihtoehto
  • täysjyväleipä kuuluu jokaiselle aterialle
  • janoon aina tarjolla vettä
  • ruokajuomaksi nestemäisiä maitovalmisteita
  • ruoan esillepanoon panostetaan
  • itsepalvelun yhteydessä lautasmalli tai malliateria esille
  • ruokailutilan on oltava rauhallinen, siisti ja kiireetön
  • ruokailutaukoon on varattava riittävästi aikaa
  • välipalatarjonta on ravitsevaa ja terveellistä.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen ravintolapalveluverkosto edistää laadukasta opiskelijaruokailua esimerkiksi erilaisin kampanjoin.
Ravintolapalveluverkosto-sivusto
Tietoa Ravintolapalveluverkostosta (pdf 782 kt)

Järkipalaa -käsikirja koulun ruokailuympäristön kehittämiseen

Kouluruokailusuositus (pdf 394 kt)

Kuntaruokailun asiantuntija ry -sivusto

Muualla palvelussa Muualla palvelussa

Lisätietoa Lisätietoa