Vaikuttava opiskelija

Mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi

• kiinnittää opiskelijat tiiviimmin yhteisöönsä

• vahvistaa hyvinvointia

• antaa kokemuksia vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten välillä.

Osallisuuden asteet ja muodot

Lasten ja nuorten osallisuutta kuvataan usein porras- tai tikapuumalleilla: alhaisimmilla portailla yksilön osallisuus on näennäistä tai vähäistä ja ylemmillä portailla osallisuus laajenee osallistumiseksi ja omatoimiseksi aloitteenteoksi.

Osallisuuden portaat saattavat ohjata kaavamaiseen ajatteluun, jossa tavoitellaan kiipeämistä mahdollisimman korkealle ja petytään, kun se ei syystä tai toisesta onnistu. Osallistumisen muotoja voidaan myös määritellä porrastamatta niitä, jolloin otetaan huomioon nuorten eriasteinen sitoutuminen, aloitekyky ja vaikutusmahdollisuudet.

Alla oleva taulukko on eräänlainen välimuoto edellisistä. Sen avulla voidaan kartoittaa opiskelijoiden mukaan ottamisen mahdollisuuksia eri päätöksenteko- tai osallistumisalueilla. Taulukon avulla voidaan pohtia, mitkä päätöksentekoalueet ovat sopivia ja realistisia ja missä toimissa nuoria rohkaistaan osallistumaan vahvemmin.

Taulukko suora kopio teoksesta Simovska ym. 2006 Kohti terveyttä ja tasapainoista varttumista – Lapset ja aikuiset toimivat yhdessä!. Kohti terveyttä ja tasapainoista varttumista (pdf 1,2 Mt) (s. 45)

Ratkaisevaa osallisuudessa on opiskelijoiden oma kokemus siitä, että voi olla mukana vaikuttamassa itseä koskeviin asioihin. Osallisuus voi toteutua monin eri tavoin aikuisten ja opiskelijoiden ja yhteisessä toiminnassa - riippuen siitä, mikä kulloinkin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Oppilaskuntatoiminta

Osallisuuden kouluissa ja oppilaitoksissa usein ajatellaan toteutuvan oppilaskuntatoiminnassa. Oppilaskunnalla onkin tärkeä tehtävä opiskelijoiden yhteistoiminnan ja koulutyön edistämisessä sekä opiskelijoiden puhevallan käyttämisessä.

Oppilaskuntatoiminta on lakisääteistä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Noin kahdessa kolmasosassa ammatillisissa oppilaitoksissa on säännöllisesti toimivaa oppilaskuntatoimintaa.

Yleisin tukimuoto oppilaskunnalle on tilojen ja fyysisen toimintapisteen tarjoaminen. Tilan lisäksi oppilaskunta tarvitsee koulutuksen järjestäjän taholta myös organisoitua tukea ja vastuuaikuisen toiminnan varmistamiseksi.

Toiminnan ohjausta ja taloudellista tukea oppilaskunnille tarjoaa reilu puolet oppilaitoksista ja koulutusta hiukan alle puolet oppilaitoksista.

Laajempaa vaikuttamista?

Opiskelijoiden vaikuttamisen mahdollisuudet oppilaskunnan kautta voivat ovat vähäiset opiskeluyhteisön tasolla ja opiskelijoiden vaikutusvalta saattaa rajautua tiettyihin asioihin.

80 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista ilmoittaa, että opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet on kuvattu opetussuunnitelmassa. Kuitenkin melkein puolet ammattiin opiskelevista raportoi, ettei tiedä, miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin.

Hyvää vointia –selvityksen mukaan lähes kaikissa oppilaitoksissa opiskelijat ovat mukana oppilaitoksen juhlien, opintomatkojen ja retkien järjestämisessä. Opetustoimintaan liittyvissä asioissa opiskelijat ovat aktiivisimmin mukana työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä ryhmäyttämisen suunnittelussa. Opiskelijoiden osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi

• opetussuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä

• järjestyssääntöjen uusimisessa

• opiskelijahuollon ja hyvinvointisuunnitelmien kehittämisessä

• oppilaitoksen vuosisuunnitelma laatimisessa.