Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria

Toimintakulttuurin kehittäminen ja tutkiminen on yhteistyötä

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden, johdon ja muun henkilökunnan kanssa.

Keskustelun ja kehittämisen kohteena tulisi yhteisön fyysisen ympäristön lisäksi olla oppilaitoksen tavat, arvot, tavoitteet ja päämäärät.

Toimintakulttuuri rakentuu virallisista ja epävirallisista säännöistä, toiminta- ja käyttäytymismalleista sekä niistä arvoista, periaatteista ja kriteereistä, joihin koulutyön laatu perustuu.

Aina julkilausuttu, tavoiteltu toimintakulttuuri ja toteutuva toimintakulttuuri eivät vastaa toisiaan. Toimintaa ohjaavista arvoista ja uskomuksista ei välttämättä olla edes täysin tietoisia. 

Oppilaitoksen toimintakulttuurin tutkimisessa voi hyödyntää muun muassa seuraavan tutkimuksen metodia ja lähtökohtia: ”Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus koulussa – lähtökohtana sukupuoli”.
Koulu - sukupuoli - oppimistulokset (pdf 604 kt) (s. 68-83)

Koulun toimintakulttuurin kehittämisestä Edu.fi-sivustolla
Haasteena kouluyhteisön hyvinvointia edistävä toimintakulttuuri (pdf 479 kt)

Yhteisöllinen toimintakulttuuri on välittämisen kulttuuria

Yhteisöllisyys rakentuu arjen vuorovaikutustilanteissa ja näkyy koulun toimintakulttuurissa. Yhteisöllinen toimintakulttuuri on kannustava, avoin ja rohkaiseva. Kohtaamiset ovat myönteisiä ja sosiaalisesti tukevia. Opiskelijoista välitetään ja he saavat apua.

Yhteisölliseen toimintakulttuuriin kuuluu myös henkilökohtainen koskemattomuus. Läsnäolo, pysyvyys ja muuttumattomuus vahvistavat yhteisöllisyyttä. Koulu opettaa toimintatavoillaan sosiaalisia taitoja, esim. välittämällä, hyväksymällä ja rajoja asettamalla.

Osallistuva oppilas, yhteisöllinen koulu. Koulun kehittämisen kansio (pdf 5,0 Mt)

Tasa-arvoisen toimintakulttuurin edistämisen keinot

Keinoja vuorovaikutteisen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin edistämiseksi:

  • Arjessa välittäminen
  • Luodaan ”keskustelun areenoja”, eli tilaisuuksia ja tiloja, joissa opettajat ja opiskelijat voivat olla tiiviimmin vuorovaikutuksessa niin keskenään kuin omissa ryhmissään.
  • Kehitetään opettajien työkulttuuria sekä opetusta yksilökeskeisestä yhteisökeskeisemmäksi.
  • Vahvistetaan yhdessäoloa järjestämällä teemapäiviä ja yhteisiä virkistystapahtumia
  • Toteutetaan pienryhmätoimintaa
  • Toteutetaan kehittämistyötä ryhmissä esimerkiksi opiskeluympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi
  • Järjestetään tutor- ja tukioppilastoimintaa
  • Ylläpidetään aktiivista opiskelijakuntaa ja opiskelijakunnan ohjausta
  • Opiskelijoiden ääni esiin: otetaan opiskelijat mukaan opetussuunnitelmatyöhön sekä muuhun oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon

Mielen hyvinvointi -hankkeen tukimateriaaleja hyvinvoivan oppilaitoksen kehittämiseen