Terveys ja työkyky opetuksessa

Terveystiedon opetuksessa kehittämistä

Erilaisten tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että terveystiedon opetuksessa on kehittämistä. Yhtäällä koulutuksen järjestäjät eivät miellä terveystiedon opetuksen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä ja toisaalla terveystiedon opetus ei aina kiinnosta opiskelijoita.

Terveystiedon valinnaisia lisäopintoja järjestetään vähän ja opiskelijoiden osallistuminen niihin on vähäistä.

Tutkintokohtaisten erityispiirteiden huomioiminen terveystiedon opetuksessa

Terveystiedon ja liikunnan opetuksessa voidaan myös tuoda esiin tutkintokohtaiset erityispiirteet ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteiden tutkintokohtaistamisen myötä.

Koulutuksen järjestäjä voi päättää tutkintokohtaistamisen toteutustavasta. Yhteistyö terveystiedon, liikunnan ja ammatillisten opettajien kesken on tärkeää sisältöjen ja menetelmien suunnittelussa.

Terveystiedon hyödyntäminen edellyttää terveystajua ja virittävää terveyskasvatusta

Terveyttä koskevat tiedot ja taidot eivät automaattisesti muutu terveyttä edistäväksi käyttäytymiseksi.  Terveysvalintoihin vaikuttaa tiedollisen puolen lisäksi myös sosiaalinen ulottuvuus: nuoren omat lähiyhteisöt, alakulttuurit ja vallitseva arvo- sekä normijärjestelmä.

Tätä terveyden tiedollista, taidollista ja sosiaalista ymmärrystä kuvataan terveystajun käsitteellä. Terveystaju kiinnittää yksilön ympärillä olevaan yhteisöön muodostaen terveyden tulkitsemisesta sosiaalisen prosessin.

Tämä sosiaalinen prosessi voidaan huomioida myös terveystiedon opetuksessa. Opetussuunnitelman perusteet antavat vapautta opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nuorten omista lähtökohdista nousevat kysymykset sekä vuorovaikutteinen opetus auttavat nuoria kiinnittämään terveyden omaan elämään ja omiin ratkaisuihin.

Yhteisöllinen oppiminen

Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppiminen tehostuu vahvistamalla opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Yhteisöllinen oppimiskulttuuri syntyy kehittämällä ryhmän ilmapiiriä sekä opiskelijoiden yhteistoimintataitoja. Yhteisöllistä oppimista tukevat erilaiset pedagogiset ratkaistu kuten yhteistoiminnalliset menetelmät.

Yhteisölliseen oppimiseen voidaan pyrkiä myös hyödyntämällä uusia teknologisia välineitä ja sosiaalista mediaa kuten internet-pohjaisia palveluja ja työvälineitä. Näitä käyttämällä voidaan luoda yhteisiä merkityksiä sisältöjen ja yhteisöjen kautta.

Yhteisöllisen oppimiskulttuurin tukeminen sosiaalisen median välinein (pdf 963 kt)

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee ottaa huomioon myös ammatillisiin opintoihin sisältyvät terveyteen liittyvät tavoitteet, joita ei ehkä mielletä terveystiedoksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot kuten terveys, turvallisuus ja toimintakyky ovat ammattisivistyksen lisäksi keskeinen osa yksilöllisiä voimavaroja ja kansalaisvalmiuksia.

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen täysipainoinen integroiminen opintoihin vahvistavat opiskelutaitojen lisäksi myös työelämätaitoja ja ammattisivistystä.

Uudistuneissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaidot on sisällytetty ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin. Avaintaitoja myös arvioidaan niiden yhteydessä. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat muun muassa.:

• terveys, turvallisuus ja toimintakyky
• elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu
• vuorovaikutus ja yhteistyö
• kestävä kehitys

Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Koulutuksen järjestäjille ja opiskelijoille vapaaehtoinen passi rakentuu viidestä suorituskokonaisuudesta:

• toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta
• terveysosaaminen
• ammatin työkykyvalmiudet
• harrastuneisuus ja yhteistyötaidot
• työkykyvalmiuksien vahvistaminen.

Passi suoritetaan opiskelun aikana, hyväksytty suorittaminen vaatii vähintään 40 tunnin työmäärän keräämisen jokaiselta osa-alueelta sekä sille asetetun tavoitteen täyttymisen. Suorituksia voi kerätä pakollisista ja vapaasti valittavista kursseista sekä oppilaitoksen tai sen ulkopuolisesta harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta.

Työkykypassin kuvaus Saku ry:n Alpo-sivustolla
Työkykypassin kuvaus OKM:n sivuilla