Keinoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen oppimisympäristössä

Kaikki lähtee johtamisesta

Jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen aidosti toteutuisi oppimisympäristössä, tulee hyvinvointityötä johtaa osana koulutuksen järjestäjän perustehtävää. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen arvopohjaa ja kirjataan opetussuunnitelmiin. Johto voi varmistaa, että hyvinvointityö näkyy henkilöstön toimenkuvissa, voimavarojen resursoinnissa ja jatkuvassa osaamisen kehittämisessä.

Kokonaisvaltaisen hyvinvointityön koordinointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointi voidaan organisoida monella tavalla. Koordinaatiovastuu voi olla esimerkiksi laajennetulla opiskelijahuoltoryhmällä tai erillisellä hyvinvointityöryhmällä.

Koordinaatioryhmän tulee olla moniammatillinen ja myös opiskelijat osallistuvat hyvinvointityön suunnitteluun ja arviointiin. Hyvinvointityötä koordinoiva ryhmä vastaa esimerkiksi hyvinvointisuunnitelmasta. Ryhmän toiminnassa on hyvä huomioida avoimuus ja tiedottaminen.

Tiedosta toimintaan

Kehittäminen ja muutokseen tähtäävä toiminta edellyttää tietoa olemassa olevasta tilanteesta. Oman oppilaitoksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita voidaan selvittää erilaisin henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä, selvityksillä sekä itsearvioinnin avulla.

Näiden antaman tiedon perusteella voidaan valita kehittämiskohteita ja konkreettisia tavoitteita. On tärkeää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinot ja ohjelmat perustuvat tutkittuun tietoon tai hyväksi koettuihin käytäntöihin.

Kouluterveyskysely on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka kokoaa vuosittain tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn oppilaitoskohtaiset tulokset tukevat suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä.
Kouluterveyskysely
Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kouluyhteisössä

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä (pdf 307 kt)

Hyvinvointisuunnitelma kokoaa ja jäsentää hyvinvointityötä

Koulutuksen järjestäjillä on lukuisia suunnitelmia ja toimintaohjeita koskien yhteisön turvallisuutta, hyvinvointia, eri palveluita. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjä ja koko henkilöstö on tietoinen säännöksistä, määräyksistä ja toimintaohjeista.

Dokumenttikeskeisyys ja pirstaleisuus voi tehdä kokonaisuudesta vaikeasti hahmotettavan. Lukuisia ohjeita käsittävästä toimintatavasta voidaan siirtyä kattavan ja kokonaisvaltaisemman hyvinvointisuunnitelman laatimiseen.

Hyvinvointisuunnitelmassa asetetaan suuntaviivat yhteisön hyvinvointiin vaikuttavien osa-alueiden seuraamiselle, arvioinnille ja kehittämiselle. On tärkeää, että opiskelijat osallistuvat hyvinvointisuunnitelman työstämiseen. Hyvinvointisuunnitelmassa eri ammattikuntien ja toimintojen vastuut määritellään ja tehdään näkyväksi osaksi kokonaisuutta.

Hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista

Yksi käytännön työväline hyvinvointityöhön sekä hyvinvointisuunnitelman laatimiselle ja päivittämiselle on hyvinvoivan oppimisympäristön tarkistuslista. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen soveltuva suunnittelun, itsearvioinnin ja kehittämisen työkalu on sovellus Terveyden edistämisen keskuksen WHO:n Euroopan terveet koulut -ohjelmassa laaditusta tukiaineistosta.

Tarkistuslista ohjaa arvioimaan oman oppilaitoksen tilannetta ja tunnistamaan kehittämistarpeita liittyen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tarkistuslista on jäsennetty yhdeksään osaan:

• hyvinvointityön johtaminen
• henkilöstön hyvinvointi
• työ- ja toimintatavat
• psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö
• fyysinen oppimisympäristö
• terveys, hyvinvointi ja työkyky opetuksen sisällöissä
• yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa
• opiskelijan lähipiirin kanssa tehtävä yhteistyö
• opiskelijapalvelut.

Itsearviointi toteutetaan laajan yhteistyöryhmän kesken peilaamalla tarkistuslistan väittämiä oppilaitoksen nykytilanteeseen. Tunnistamalla kehittämistarpeita arvioinnin avulla päästään yhteistyössä pohtimaan mitä tilanteelle voidaan tehdä.

Toimenpiteet, aikataulu ja vastuutahot kirjataan ylös. Tarkistuslistaa on tarkoitus käyttää toistuvasti. Näin moniammatillinen, arvioiva ja kehittämisorientoitunut hyvinvointityöskentely saadaan jalkautumaan arkiseen ja säännölliseen toimintaan.

Tarkistuslista on vapaasti otettavissa käyttöön SAKU ry:n Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkoston sivuilla.
SAKU ry:n sivusto

Hyvinvointia kestävällä kehityksellä

Kestävän kehityksen ohjelma on koko oppilaitosyhteisöä osallistava työväline, jolla kestävä kehitys tehdään osaksi opetusta ja koulutyön arkea. Ohjelman avulla on mahdollista toteuttaa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kestävän kehityksen tavoitteita.

Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemat liittyvät kiinteästi oppilaitoksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen:

• Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus)
• Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi
• Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy
• Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki
• Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet
• Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys.