Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Tämän tietopaketin tarkoituksena on kannustaa ja opastaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä sekä oppilaitoksen arjen toimijoita edistämään opiskelijoidensa hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä.

Tietopaketti on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa hankkeessa. Osa tietopaketin aineistosta on laadittu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa voidaan parantaa nuorten hyvinvointia

Toiseen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tehdä paljon nuorten opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointityö ei kuulu ainoastaan terveystiedon opettajille ja terveydenhoitajille. Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää omaa ja muiden hyvinvointia ja terveyttä.

Perimmäisenä tavoitteena on varmistaa:

• onnistunut oppiminen

• yksilöiden ja yhteisön hyvinvointi

• keskeyttämisen vähentäminen

• läpäisyn ja työelämään siirtymisen tehostaminen

• nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

• ammattitaitoisen työvoiman saaminen.

Opiskeluaikana rakennetaan perusta aikuisuuden työuralle, terveydelle ja hyvinvoinnille

Ammatillisen koulutuksen aikana nuori hankkii tulevaisuudessa tarvittavia valmiuksia.  Tavoitteena on, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu osaavia ja työkykyisiä työntekijöitä.

Opiskeluaikainen hyvinvointi vaikuttaa työelämäorientaatioon ja työssä jaksamiseen. Esimerkiksi itsearvostuksen lisääntyminen opintojen aikana ennustaa onnistunutta siirtymää työelämään. Itsearvostuksen vahvistumista tukee muun muassa koulutukseen ja ammattiin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen.

Koulutus on keskeinen tekijä nuoren integraatiossa yhteiskuntaan. Työelämän tarpeisiin vastaamisen lisäksi ammatillisella koulutuksella on omalta osaltaan velvoite koko ikäluokan kouluttamisesta. Hyvä koulukokemus on tutkitusti terveyttä suojaava tekijä ja voi ohjata nuoret rakentaville kehityspoluille.

Nuoret ehjinä työelämään (pdf 112 kt)
Koulutuksesta työhön -sivut (Työterveyslaitos)
Siirtymät ja koulu-uupumus (pdf 258 kt)
Koulu-uupumus viivästyttää opintoja -tutkimusohjelma

Opiskeluajan mahdollisuudet ja riskit

Opiskeluaika on nuorille mahdollisuus itsenäistyä, luoda uusia sosiaalisia kontakteja ja tehdä elämäntyyliin liittyviä valintoja.

Erään tutkimuksen mukaan ammattiin opiskelevien henkilökohtaiset tavoitteet heijastavat heille ajankohtaisia kehitystehtäviä. Suurin osa tavoitteiden sisällöistä liittyy joko ihmissuhteisiin tai nykyiseen ja tulevaan koulutukseen.

Taitoja ja motivaatiota vastaavassa kouluympäristössä sisäinen motivaatio (omien arvojen ja kiinnostusten mukaisesti toimiminen) kasvaa ja ulkoinen motivaatio (toimiminen ulkoisen palkkion tai rangaistuksen pelossa) laskee. Sisäinen motivaatio suojaa mm. opiskelu-uupumukselta.

Nuoret tarvitsevat ohjausta ja tukea

Monet nuoret tarvitsevat opiskeluaikana erilaista tukea ja ohjausta. Terveysura on käsite koko elämän mittaiselle prosessille, jonka aikana yksilön terveysvoimavarat rakentuvat, kuluvat ja uusiutuvat. Opiskeluaikaiseen terveysuraan kohdistuvia riskejä ovat mm.

• elämänvaiheen psykologisten kehitystehtävien epäsuotuisa läpikäyminen

• elämänmuutosten aiheuttamat ongelmat

• sosiaalisista suhteista saatavan tuen puutteellisuus yksityiselämässä tai opiskelussa

• terveysongelmien puutteellinen toteaminen ja hoito

• elämäntyylin riskit.

Ammattiin opiskelevilla hyvinvointi- ja terveyshaasteita

Ammattiin opiskelevilla on enemmän oireilua ja yleisemmin epäterveellisiä terveystottumuksia kuin lukiolaisilla ikätovereillaan. Esimerkiksi päivittäinen tupakointi ja humalajuominen on ammattiin opiskelevilla yleisempää. Verrattuna lukiolaisiin ammattiin opiskelevat myös kokevat useammin väkivaltaa, aloittavat seksuaalisen kanssakäymisen nuorempana, yleisemmin jättävät aamupalan syömättä sekä syövät päivän aikana epäterveellisiä välipaloja.

Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely 2000–2009 (pdf 1,7 Mt)