Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Kiireellisen avun tarpeessa voi olla hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai vanhus, jonka kunto heikkenee äkillisesti, tai päihteiden käytön vuoksi nopeasti hoitoa tarvitseva. Vaara- ja uhkatilanteissa sekä onnettomuuksissa voidaan tarvita sosiaalipalveluja kiireellisesti.

Kuntien sosiaaliviranomaiset ovat laatineet normaaliajan häiriö- ja hätätilanteita varten valmiussuunnitelmat, joiden mukaan erilaiset ensihuollolliset ja psykososiaaliset tukipalvelut on järjestetty. Kouluilla, päivähoidolla ja muilla toimipisteillä sekä ympärivuorokautisesti avoinna olevilla yksiköillä on turvallisuussuunnitelmat ja usein myös erityiset kriisityön suunnitelmat.

Kuka palveluja saa?

Sosiaalipäivystyksen asiakkaita ovat erityisesti kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat lapset, mutta myös muut kiireellistä apua tarvitsevat henkilöt.

Mistä palveluja saa?

Sosiaalipäivystys toimii virka-aikaan suuremmissa kunnissa yleensä jossakin kunnan sosiaalitoimen toimipisteessä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on usein järjestetty usean kunnan yhteisenä toimintana.

Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät järjestämistavasta riippuen

  • puhelinluettelosta
  • kunnan internetsivulta
  • hätänumerosta 112
  • sairaaloilta tai poliisilta.

Maksut

Sosiaalipäivystyksen välitön apu on asiakkaalle maksutonta.

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa kuntia sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä sekä sosiaalitoimen valmiussuunnittelussa.

Sosiaalipäivystys on asianmukaisesti järjestetty suurimmassa osassa Suomen kuntia. Kunnissa on selkeät järjestelyt siitä, miten sosiaaliviranomaisiin saa yhteyden normaalien aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.
Kunnat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi ja myös nähneet sen tarpeen ja hyödyn, joka hyvin toimivasta sosiaalipäivystyksestä on. Kokemukset ovat olleet hyviä sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta.

Käytössä on monenlaisia tapoja järjestää sosiaalipäivystys. Tärkeää mallin valinnassa on paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen. Yleisimmin sosiaalipäivystys on järjestetty joillakin seuraavista tavoista:

  • Sosiaalityöntekijät päivystävät aktiivityönä sosiaalipalveluja ympärivuorokauden tarjoavassa toimipisteessä, esimerkiksi erityisesti sosiaalipäivystystä varten perustetussa yksikössä, turvakodissa, lastensuojeluyksikössä tai kriisikeskuksen yhteydessä. Sosiaalipäivystys voi myös olla osa poliisilaitoksella työskentelevän sosiaalityöntekijän tehtäviä.
  • Varallaoloon perustuvassa päivystyksessä sosiaalityöntekijät päivystävät puhelimen välityksellä. Työ muuttuu aktiivityöksi kun päivystäjä vastaa puhelimeen ja ryhtyy asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Päivystysrinki on usein monen kunnan yhteinen, jolloin kunnat jakavat päivystysviikot esimerkiksi asukasluvun mukaisessa suhteessa.
  • Päivystys voi olla myös hoidettu niin että päivystäjinä toimivat työntekijät, jotka eivät ole toimivaltaisia sosiaaliviranomaisia. Tämän rinnalla toimii järjestelmä, jolla tarvittaessa saadaan yhteys toimivaltaiseen sosiaaliviranomaiseen.

Kaikissa malleissa päivystäjien turvallisuuden takaamiseksi ja sujuvan yhteydenpidon turvaamiseksi muihin viranomaisiin suositellaan Virve-käsipuhelimien käyttöä.

Järjestämistavan lisäksi kunnat tekevät omat ratkaisunsa siitä, tarjotaanko asiakkaille mahdollisuus hakeutua sosiaalipäivystykseen omatoimisesti. Sosiaalipäivystyksellä voi tällöin olla oma puhelinnumero, johon soittamalla saa apua päivystysaikana. Sen lisäksi asiakkaille voidaan tarjota mahdollisuus saapua päivystyspisteeseen keskustelemaan avun tarpeestaan. Toinen vaihtoehto on, että yhteyden saa ainoastaan toisen viranomaisen välityksellä, esimerkiksi soittamalla hätäkeskukseen.

Asiakastyö sosiaalipäivystyksessä

Sosiaalipäivystys suositellaan järjestettäväksi laajana, koko väestöä palvelevana, vaikka useilla seuduilla on kokemuksia pelkästään lastensuojelupäivystyksen järjestämisestä. Laajan päivystyksen järjestämisen etuja on useita. Lasten avun tarve kytkeytyy usein aikuisten ja huoltajien ongelmiin eikä niitä ole erotettavissa koko perhettä koskevasta palvelun tarpeesta. Lasten tilanteet voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:

  • Nuoren tekemät rikokset/rikkeet/rikosepäilyt
  • Nuoren tai lapsen katoaminen/karkaaminen
  • Huoltajan runsas päihteidenkäyttö (vaikuttaa lasten hyvinvointiin)
  • Huoltajan rikosepäily/väkivalta/riita/ vakava mielenterveysongelma
  • Nimettömänä tehty lastensuojeluilmoitus
  • Lapseen/nuoreen kohdistunut väkivalta (myös seksuaalinen)
  • Nuoren tekemä itsemurha/itsemurhayritys
  • Nuoren päihteiden käyttö/aggressiivisuus perheenjäseniä kohtaan
  • Riidat vanhempien kanssa rajoista
  • Tapaamisriidat
  • Pienten lasten hoidontarve huoltajan sairastuessa äkillisesti
  • Huoltajan kuolema (itsemurha, onnettomuus)

Lisätietoja

Lisää tietoa saa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lue tarkemmin kiireellisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä ja siihen liittyvistä palvelussuhdekysymyksistä Kuntatyönantajien sivuilta. Samoilla sivuilla on tietoa myös sosiaalipäivystyksestä ja työaikajärjestelyistä.

Lähde

 

Lastensuojelun käsikirja