Somalialainen kulttuuri

Somalialaiseen kulttuuriin ovat vaikuttaneet historian eri tapahtumat. Ennen länsimaisten valtioiden kilpajuoksua Afrikkaan, Somaliaa asuttivat beduiinit ja nomadit joiden elinkeinona oli maanviljely ja eläintenhoito. Suursomalia muodostui alueista jotka tänä päivänä kuuluvat Etiopialle ja Kenialle sekä Djiboutille. Klaanijärjestelmä on vähintäänkin yhtä vanha kuin ensimmäiset somali esi-isät joiden mukaan ne on nimetty. Klaanijärjestelmät ovat suvun jatke, klaani tuo turvaa, tunnettuutta ja yhteisön joka vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ennen sisällissotaa klaanit eivät olleet sodassa toisiaan vastaan ja usein mahdolliset ristiriidat saatiin sovittua klaanin vanhimpien kanssa.

Somalialaisten Suomeen tulo

Suomalaisten ensimmäiset kontaktit Somaliaan ovat olleet kehitys-yhteistyön merkeissä Somalian itsenäistymisen jälkeen. Ensimmäiset somalialaiset muuttivat Suomeen 80-luvulla, nämä olivat suomalaisten puolisoita. 1990 alkoi sisällissota, jota paettiin eri puolille Afrikkaa ja jopa Suomeen asti. Ensimmäiset somalipakolaiset saapuivat Suomeen 1990 kesällä junalla Venäjältä.

Mitä somalialainen kulttuuri merkitsee?

Somalialainen kulttuuri merkitsee eri ihmisille eri asioita. Joillekin se merkitsee rakkautta maahan, vastalypsettyyn maitoon ja kamelinlihaan. Toisille se merkitsee merenrantaa, kalastusta ja ylikypsiä mangoja ja kolmannelle somalialaisia jälkiruokia ja käsintehtyjä koristeita ja koreja.

Kaiken ydin on perhe

Somalialainen kulttuuri muistuttaa monessa suomalaista kulttuuria ja joissain määrin romanikulttuuriakin. Tärkeintä on perhe, joka käsittävää koko suvun ja usein myös klaanijäsenet. Perheestä huolehditaan ja eletään hyvin yhteisökeskeistä elämää. Somaliassa on sanonta joka on peräisin islamilaisesta perimätiedosta: "Auta veljeäsi silloin kun hän on oikeassa, ja silloinkin kun hän on väärässä. Silloin autat häntä kertomalla hänelle hänen virheensä".

Vanhempien arvostus

Vanhempia arvostetaan syvästi ja kunnioitus on usein iän tuomaa. Verbaalinen viestintä on keskeisintä kommunikaatiotapa, menneistä tiedetään koska vanhemmat ihmiset kertovat ja tieto yhteiskunnasta tulee suullisen perinteen myötä, näin ollen vanhimmat yhteisöstä ovat tiedonlähteinä korvaamattomia ja he ovat lunastaneet arvoasemansa keräämällä tietoa ja jakamalla sitä nuoremmille. Islam on vahvistanut vanhempien aseman yhteisössä velvoittamalla nuoria kunnioittamaan vanhempiaan.

Uskonnon merkitys

Islamilla on ollut suuri vaikutus somalialaiseen kulttuuriin. Valtaosa somalialaisista tunnustaa islaminuskontoa ja siitä Sunni-suuntausta. Islam on kokonaisvaltainen elämäntapa ja se värittää kaikkia elämän eri osa-alueita.

Lapsen asema ja lapsuusaika

Lapsen asemaa somalikulttuurissa voi verrata siihen, mitä lapsen asema Suomessa on ollut ennen teollistumista. Lapset ovat tietyssä iässä osallistuneet maataloustöihin tai muuhun, mitä perhe on tehnyt. Lapsuus on hyvin lyhyt aika erityisesti maaseudulla ja lasten odotetaan tottelevan ja kunnioittavan vanhempiaan. Toisaalta lapset saavat paljon anteeksi iän puolesta, vanhemmat auttavat muun muassa ruokailussa ja pukeutumisessa. Lasta ei kasvateta itsenäistymänään samalla tavalla kuin Suomessa tänä päivänä.

Lapsuus, tai se että puhutaan lapsesta, päättyy yleensä noin viidentoista vuoden iässä. Uhmaikää tai murrosikää ei tunnisteta samoilla nimillä tai käsitteillä kuin Suomessa. Vahva yhteisöllisyys selittää osin myös sen, ettei nuori hae omaa identiteettiään vaan paikkaansa yhteisössä. Suomessa kasvaneet nuoret elävät uhmaiän ja murrosiän siinä missä muutkin nuoret, mutta haasteen muodostaa se, ettei perheillä välttämättä ole työkaluja tukea nuorta tässä elämänvaiheessa.

Äitiys ja sen arvostaminen

Äitiys on naisen elämässä arvostetuin titteli. Äitiyttä ja äitejä kunnioitetaan ylitse kaikkien muiden. Tästä kertoo se että somaliankielisessä runoudessa ja taiteessa äitiys on toistuva teema ja usein se on ylistävää. Äidin asema perustuu siihen että hän huolehtii perheestään, kasvattaa lapsensa hyvin ja huolehtii kodistaan.

Ulospäin nainen saattaa näyttäytyä miehen vallalle alisteisena, mutta järjestely on paljon mutkikkaampi kuin miltä se ulospäin näyttää. Naisella on suuri valta perheen sisäisissä asioissa. Epäonnistuminen äitinä, perheensä laiminlyöminen tai epäsiisti koti on asioita, jotka aiheuttavat kasvojen menetystä ja aseman heikentymistä yhteisön sisällä. Hennatut sormenpäät olivat Somaliassa merkki siitä, että on hyvä äiti, vaimo ja nainen, koska ajateltiin, että nainen, joka ehtii hennata sormenpäänsä on tehokas. Hennaaminen vaatii aikaa ja se tehdään kotitöiden jälkeen.

Mitä olisi hyvä huomioida somaliasiakkaan kohdalla?

Somaliasiakkaan kohdalla on tärkeää kiinnittää huomiota neuvontaan ja ohjaukseen. Palvelusuunnitelmaa tulee seurata, jotta se tulee toteutettua. Somaliassa ei ole vastaavaa palvelujärjestelmä mallia ja moni asia viranomaistoiminnassa voi olla uutta ja outoa.

On hyvä selvittää mikä on asiakkaan rooli ja mitä häneltä edellytetään. Asiakas ei voi tietää, miten suurta omatoimisuutta häneltä toivotaan tai edellytetään, mikäli asiaa ei hänen kanssaan selkeästi käydä läpi.

Tulkkauksen käytössä huomioitavaa

Monet sanat ja käsitteet voivat olla vieraita, joten muista varmistaa, että tulkkauksen lisäksi myös sanojen ja käsitteiden sisällöt tulevat asiakkaalle ymmärretyksi. Lastensuojelun käytäntöihin liittyy erityisen paljon sellaista, jota somalinkielisen asiakkaan on vaikea ymmärtää.

Jos joudut käyttämään tulkkia, varmista aina asiakkaalta, minkä kielen tulkista hän eniten hyötyy. On somalinkielisiä joiden vahvin kieli ei kuitenkaan ole somali vaan esimerkiksi arabia tai muu somaliassa vähemmistökielen asemassa ollut kieli.

Asiakas saattaa pyytää samaa sukupuolta olevaa tulkkia, koska kokee keskustelun helpommaksi näin. Tämä on hyvä ottaa huomioon mikäli mahdollista.

Lisätietoa

Sisällön on tuottanut
Maryan Abdulkarim
Monikulttuurisuuden asiantuntija
Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu
Väestöliitto

 

Lisätietoa

Lastensuojelun käsikirja