Lapsen elatus

Oikeus elatukseen 
Elatusapu 
Elatusavun määrä ja maksaminen 
Elatusapuasian ratkaiseminen 
Kouluavustus 
Elatusavun muuttaminen 
Elatustuki

Oikeus elatukseen

Laki lapsen elatuksesta 1-2 § (704/1975, Finlex)

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset (Elatuslaki 1 §).

Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioon otetaan heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset. 

Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. Elatusvelvollisuus voi päättyä jo aikaisemminkin, jos lapsi esimerkiksi kykenee täysin elättämään itsensä ansiotyöllään. Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu, että vanhempien elatusvelvollisuus päättyy, jos lapsi solmii avioliiton ennen kuin täyttää 18 vuotta.

Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin lapsen vanhemmalle, ei näin määrätylle huoltajalle synny lapsen elatuksesta annetun lain tarkoittamaa elatusvelvollisuutta suhteessa lapseen.

Elatusapu

Laki lapsen elatuksesta 4 § 1 momentti (Finlex)

Elatuslain mukaan lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Elatusavulla tarkoitetaan siis rahasuoritusta, jolla lapsen vanhemman on elatusvelvollisuutensa nojalla määräajoin osallistuttava lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Elatusavun määrä ja maksaminen

Laki lapsen elatuksesta 4 § 2 momentti, 6 §, 16b §, 16c § (Finlex)

Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahvistetaan joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Elatusapu voidaan vahvistaa määräajaksi tai suoritettavaksi eri määräisenä eri ajanjaksoilta. (Laki lapsen elatuksesta 4 § 2 momentti).

Koska elatusavun määrään vaikuttavat tekijät on elatuslaissa kuvattu varsin yleispiirteisesti, oikeusministeriö on julkaissut ohjeen lapsen elatusavun arvioimiseksi. Ohjeen antaminen ei perustu laissa olevaan valtuutukseen, joten sillä ei ole viranomaisten toimintaa sitovaa vaikutusta, vaan se on oikeudelliselta luonteeltaan elatusapujen määräytymisperusteita koskeva suositus.
Ohjeeseen (Oikeusministeriö)

Elatusapu maksetaan kuukausittain etukäteen tai se voidaan sopia maksettavaksi kertasuorituksena. Elatusapu on maksettava erääntymispäivänä ja se maksetaan pääsääntöisesti lapsen lähivanhemman pankkitilille. Jollei elatusapueriä makseta erääntymispäivänä, ne voidaan ulosmitata elatusvelvolliselta. Elatusapu on viivästyskorollista velkaa ja se vanhenee viidessä vuodessa. (Elatuslaki 6 §, 16b §, 16c §).

Elatusapujen ja -tukien määrät 2014 (sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo 11/2013)

Elatusapuasian ratkaiseminen

Laki lapsen elatuksesta 7–10 § ja 13 §, oikeudenkäymiskaari 21:1-2 §, avioliittolaki 31-32 § (Finlex)

1. Vanhempien välinen sopimus

Vanhemmat voivat sopia elatusavun keskenään joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempien sopimus, jossa luovutaan lapsen oikeudesta saada elatusapua vastaisuudessa, on kuitenkin sellaisenaan mitätön (laki lapsen elatuksesta 7 § 3 momentti).

Jotta sopimus olisi pakkotäytäntöönpanokelpoinen, tulee se laatia kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. (Laki lapsen elatuksesta 8 §).

Elatussopimuksen allekirjoittavat se vanhemmista, joka sitoutuu suorittamaan elatusapua sekä alaikäisen lapsen puolesta huoltaja. Jos lapsi on otettu huostaan, huoltajille voidaan joutua määräämään edunvalvojan sijainen elatussopimuksen tekemistä varten. (Laki lapsen elatuksesta 7 §)

Mikäli vanhemmat eivät pääse asiassa sopimukseen, on asia vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Tuomioistuimen tuomio lapsen elatusta koskevassa asiassa

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen elatusta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia tulee vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Elatuskanteessa asianosaisina ovat lapsi ja se vanhempi, jolta elatusapua vaaditaan. Alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa. (Laki lapsen elatuksesta 13 §).

Elatusapukanteen voi panna vireille

  • lapsen huoltaja
  • lapsen edunvalvoja
  • sosiaalilautakunta

Tuomioistuin vahvistaa elatusavun lähtökohtaisesti kanteen vireille panosta lukien tai vireillepanoa myöhemmästä ajankohdasta. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että elatusapua on suoritettava kanteen vireille panoa aikaisemmasta ajankohdasta lukien, jos tähän on olemassa erityisen painavia syitä. Elatusapua voidaan kuitenkin määrätä suoritettavaksi enintään yhden kanteen vireille panoa edeltäneen vuoden ajalta. (Laki lapsen elatuksesta 10 §)

Vakiintuneen käytännön mukaan on mahdollista antaa väliaikaismääräys lapsen elatuksen turvaamiseksi. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.

Elatusvelvollinen on hävitessään asian velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Lapsi sen sijaan ei pääsääntöisesti joudu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, vaikka häviäisikin jutun elatusavun vahvistamisesta tai korottamisesta. Asian hävinnyt lapsi voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos siihen on erityistä syytä. (Oikeudenkäymiskaari 21:1-2 §)

3. Avioeron liitännäisasia

Elatusapua koskeva vaatimus voidaan esittää myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa. (Avioliittolaki 31-32 §)

Koulutusavustus

Laki lapsen elatuksesta 3 § 2 momentti (Finlex)

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Oikeuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että koulutusavustus voidaan vahvistaa lukion käymisen ajaksi, koska lukion katsotaan kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustus voidaan vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen, mutta kynnys siihen on korkeampi. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla.

Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Sen sijaan esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettavaksi.

Elatusavun muuttaminen

Laki lapsen elatuksesta 11 § (Finlex)

Aiemmin vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Vaikka aiempi elatusapu olisi ratkaistu tuomioistuimen päätöksellä, sitä on mahdollista muuttaa myöhemmin vanhempien sopimuksella.

Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet elatusavun vahvistamisen jälkeen ovat muuttuneet olennaisesti ja elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Elatusapua voidaan muuttaa myös, jos vahvistetun elatusavun harkitaan olleen jo alun perin kohtuuton. Vahvistetun elatusavun muuttamista harkittaessa voidaan ottaa huomioon myös kanteen vireille panoa edeltäneen yhden vuoden aikana vallinneet olosuhteet, jos tähän on erityisiä syitä.

Sekä elatusapu että koulutusavustus ovat indeksisidonnaisia eli niitä korotetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. 
Laki lapsen elatuksesta (Finlex)
Elatusapujen indeksikorotustaulukko (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Elatustuki

Elatustukilaki (580/2008) 1 §, 6–8 §, 11 §, 19 §, 21 § (Finlex)

Elatustuesta säädetään elatustukilaissa. Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät osallistu hänen elatukseensa. Elatustuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos.

Lapsella on oikeus elatustukeen, jos

  1. elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvistetun elatusavun maksamisen
  2. elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu maksettavaksi tai se on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi
  3. lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä isyyttä ole lainvoimaisesti vahvistettu
  4. elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa tai
  5. ottovanhempi on yksin ottanut lapsen ottolapsekseen, eikä lapsi ole ottovanhemman puolison lapsi tai ottolapsi taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa ottovanhempi elää avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Elatustuen myöntämisen edellytyksenä 1. ja 2. kohdan perusteilla on voimassa oleva sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Oikeutta elatustukeen ei ole, jos

  • lapsi asuu elatusvelvollisen kanssa
  • lapsi voi tuloillaan elättää itsensä
  • elatusvelvollinen on kuollut.

Elatustukea voi hakea lapsen vanhempi tai muu henkilö, jonka hoidossa lapsi on. Itsenäisesti asuva, 15 vuotta täyttänyt lapsi voi hakea tukea myös itse. Elatustuki myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi.

Elatustuen myöntäminen ei vapauta elatusvelvollista maksamasta lapselle elatusapua siten kuin sopimuksella tai tuomiolla on vahvistettu. Oikeus kaikkien maksamatta olevien elatusapujen sekä niille laskettujen viivästyskorkojen perintään siirtyy Kansaneläkelaitokselle sen jälkeen, kun elatustuki on myönnetty elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella. Elatusavun perimistä elatustuen korvaukseksi ei kuitenkaan toimiteta siltä osin kuin elatusavun maksamatta jättäminen on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä.
Elatustuki ja elatusapu (Kela)

Lähteet

  • Taskinen, Sirpa (2001) Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Stakes: Oppaita 46. Saarijärvi: Gummerus.
  • Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2007 Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus.
    Asiakirjaan (pdf-tiedosto)
  • Oikeusministeriön ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.
    Ohjeeseen (Oikeusministeriö)

 

 

Lastensuojelun käsikirja