Oppilashuolto ja koulun sosiaalityö

Oppilashuolto

Oppilashuoltoryhmä
Koulun sosiaalityö
Koulukuraattorin ammattitaito
Alueellinen yhteistyö
Koulun sosiaalityön haasteita

Oppilashuolto

Perusopetuslain 31a§ (Finlex)mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kansanterveyslaissa (Finlex) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa 9§ tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.

Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ydinkysymyksiltään ne ovat yhtenevät esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ne muodostavat yhdessä varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa jatkumon lasten ja nuorten oppimisen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemisessa.

Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Siihen sisältyy sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen.

Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa korostetaan lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa kuulemisen tärkeyttä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä.

Oppilashuoltoryhmä

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on määrätä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistapa, perusopetuslaki 15§ (Finlex). Useimmissa peruskouluissa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi.

Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii yleensä koulun rehtori. Muina jäseninä siihen voivat kuulua kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua luokanopettaja, luokanvalvoja tai muut oppilaan hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen kanssa.

Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori  ja koulupsykologi, koska muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten esim. lastensuojelu, perheneuvola.

Oppilashuoltoryhmän työskentelyyn osallistuvat voivat kertoa toisilleen vain sellaisia oppilasta ja hänen perhettään koskevia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta, perusopetuslaki 40§ (Finlex). Jokainen ryhmän työskentelyyn osallistuva vastaa omalta osaltaan siitä, mitä tietoja hän kertoo. Tarvittaessa pitää pystyä perustelemaan, miksi jokin salassa pidettävä tieto on annettu eteenpäin. Mikäli ryhmässä käsitellään muita salassa pidettäviä tietoja, tulee tähän olla huoltajan suostumus.  

Oppilashuoltoryhmän kokoukselle tulee varata säännöllinen aika ja rauhallinen paikka. On hyvä sopia oppituntien sijaistamiskäytännöistä, jotta luokanopettaja tai luokanvalvoja voi osallistua vuorollaan kokoukseen. Jäsenten valmistautuminen kokoukseen voi tapahtua esimerkiksi luokkaan tutustumalla, sosiogrammin tekemisellä tai opettajan etukäteen täyttämän huolilomakkeen avulla.

Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan asiassa voidaan kirjata asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä. Kirjausten avulla voidaan osoittaa mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Rehtori vastaa siitä, että kirjaukset tehdään muistioon ja säilytetään asianmukaisesti lukitussa kaapissa.  

Oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain suunnitelman toiminnastaan osana koulun toimintasuunnitelmaa. Ryhmässä mietitään lukuvuoden kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. On hyvä laatia toimintakalenteri, jossa huomioidaan asioiden kiireellisyysjärjestys ja kouluvuoden aikana säännöllisesti toistuvat aikarajat esim. nivelvaiheet, erityisopetuspäätösten haku.

Oppilashuoltoryhmä tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti sekä vanhemmille että koulussa. Vanhemmille tiedotetaan toiminnasta yleensä lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa, vanhempainilloissa ja/tai koulun kotisivuilla. Oppilashuollon teema on hyvä olla aiheena opettajien kokouksessa ainakin kerran lukuvuoden aikana.

Oppilashuoltoryhmän jäsenten työtä säätelevät eri lait ovat syntyneet eri aikaan ilman lainsäädännöllistä kokonaissuunnittelua. Siksi toimintakulttuurit ovat erilaiset ja ammattikäytännöissä on eroja. Opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ammattieettisten periaatteiden yhteensovittaminen on käytännössä osoittautunut haasteelliseksi. Tämän vuoksi myös moniammatillisen ryhmän johtaminen on vaativa tehtävä.

Moniammatillinen asiantuntijuus (pedagoginen, psykologinen, sosiaalityön, terveydenhuollon) toteutuu oppilashuoltoryhmässä parhaiten, kun ryhmän jäsenillä on näkemys yhteisistä tavoitteista ja toiminta suuntautuu tekemiseen. Tämä edellyttää jatkuvaa, avointa, toisia kuuntelevaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Ryhmän toiminnassa korostuu yhteistyö tiukkaa työnjakoa enemmän. On tärkeää kuulla moniäänisesti eri ammattialojen näkökulmia ja moniammatillista osaamista ennen kuin päätetään toimenpiteistä.

Koulun sosiaalityö

Tavoite

Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen/nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa.

Koulukuraattorityö on osa koulun oppilashuoltoa, joka koostuu kaikille koulussa työskenteleville kuuluvasta opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuollosta sekä oppilashuollon palveluista, joita ovat koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhuollon asiakastyö. Oppilailla on subjektiivinen oikeus edellä mainittuihin oppilashuollon palveluihin, perusopetuslaki 31§ (Finlex).  

Koulukuraattorityö on määritelty lastensuojelulaissa, lastensuojelulaki 9§ (Finlex). Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.

Työn organisoituminen

Kunnan järjestämässä perusopetuksessa koulukuraattoripalvelujen järjestämisvastuu voi olla opetustoimen ohella myös sosiaalitoimella tai terveystoimella. Yksityinen opetuksen järjestäjä, perusopetuslaki 7§ (Finlex) ja valtio, perusopetuslaki 8§ (Finlex) vastaavat itse palvelujen järjestämisestä.  Suurimmissa kunnissa koulukuraattoritoiminta on useimmiten opetus- tai sivistystoimen alaista toimintaa.

Koulukuraattorin ammattitaito

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulun sosiaalityö perustuu yhteiskuntatieteelliseen viitekehykseen ja käyttäytymistieteellisen tiedon sekä käytännön kokemuksen soveltamiseen. Työssä toimitaan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen rajapinnoilla. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa koulun sosiaalityötä.

Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Oppilaan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorityössä kiinnitetään huomiota oppilaiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Lapsen etu koulun sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja hän tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Työskentely koulussa edellyttää koulujärjestelmän ja opetustyön käytännön, toimintaa ohjaavan lainsäädännön (koululainsäädäntö, sosiaalilainsäädäntö, erityisesti lastensuojelulaki, henkilötietolaki, julkisuuslaki) sekä lasten, nuorten ja perheen palvelujärjestelmien tuntemusta. Asiantuntemusta tarvitaan lasten ja nuorten kehityksestä ja nuorisokulttuureista. Sosiaalityön yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisötason työmenetelmien ja prosessien hallinta on tärkeää muutoksen käynnistämiseksi.

Työssä tarvitaan myös vuorovaikutusprosessien tuntemista ja hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja eri-ikäisten ja -kulttuuristen oppilaiden, oppilasryhmien, vanhempien sekä eri ammattikuntien edustajien kanssa. Lisääntyvinä haasteina ovat kriisityö ja työskentely monikulttuuristen oppilaiden ja perheiden kanssa. Koulukuraattori voi käyttää työssään mm. ratkaisukeskeistä työmenetelmää, NLP-metodia ja kriisityön menetelmiä. Koulukuraattorilla on ammattieettinen vastuu omasta toiminnastaan.

Koulukuraattorityö koostuu asiakastyöstä ja opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä

Työskentely lasten, nuorten ja perheiden kanssa: asiakastyö

Koulukuraattori työskentelee koulussa, lapsen arkiympäristössä, jolloin palvelut ovat lasten, vanhempien ja opettajien helposti tavoitettavissa. Tämä edistää varhaisen puuttumisen ja tuen toteutumista.

Työprosessin kuvaus
Oppilaat tulevat koulukuraattorin asiakkaiksi opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Aloite voi tulla myös joltain koulun ulkopuoliselta taholta kuten esimerkiksi lastensuojelusta, perheneuvolasta, lasten tai nuorten psykiatriasta, nuorisotoimesta tai poliisilta. Yhteydenoton syyt liittyvät usein käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen liittyviin asioihin, tunne-elämän pulmiin tai koulunkäyntijärjestelyihin sekä oppimiseen.

Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Koulukuraattori kartoittaa sosiaalisessa selvityksessään oppilaan koulunkäyntiä, opiskelua ja oppimisympäristöä, oppilaan henkilökohtaista toimintakykyä, vointia ja jaksamista, perhe- ja kotitilannetta sekä kaverisuhteita, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa.

Tavoitteena on oppilaan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta.

Sosiaaliseen selvitykseen perustuvia jatkotoimia voivat olla koulukuraattorin ohjaus- ja tukikeskustelut oppilaan ja/tai hänen perheensä kanssa, koulunkäyntijärjestelyt (joko koulun sisäiset tai siirto erityisopetukseen) tai oppilaan ja/tai hänen perheensä ohjaaminen koulun omien (esim. koulupsykologi, kouluterveydenhuolto) tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin. Erityisopetusmuotoa ja opetusjärjestelyjä koskevaa hallinnollista päätöstä, perusopetuslaki 17§ (Finlex) varten laadittavassa sosiaalisessa selvityksessä tarkastellaan erityisesti oppilaan koulunkäynnin historiaa ja nykytilannetta, koulunkäyntiä vaikeuttavia ja sitä tukevia tekijöitä sekä oppilaan ja perheen voimavaroja.

Sosiaaliseen selvitykseen perustuvia lausuntoja tehdään myös esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteitä varten ja muuten pyydettäessä. Lähetteitä koulukuraattorit tekevät tarvittaessa esimerkiksi nuorisopsykiatrian poliklinikoille ja perheneuvolaan.

Työmenetelmät
Yksilöllisissä tukikeskusteluissa koulukuraattorin kanssa lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi. Heillä on mahdollisuus puhua itselleen tärkeistä asioista sekä käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan rauhassa aikuisen kanssa. Keskusteluissa oppilaiden kanssa voidaan käyttää esim. verkostokarttaa , erilaisia tunne- ym. keskustelukortteja (esimerkiksi Pesäpuun kortteja ), pelejä, monistepohjia. Oppilaista voidaan muodostaa myös ryhmiä jonkun aiheen/teeman ympärille kuten esim. kiusaaminen, masentuneisuus, sosiaaliset taidot. Ryhmien vetäminen toteutetaan usein työparin (koulupsykologin, erityisopettajan, terveydenhoitajan) kanssa. Tapaamisten tiheys sovitaan tapauskohtaisesti.

Lapsen tai nuoren koulunkäyntiasioiden ohella vanhemmuutta tuetaan yhteisissä tapaamisissa huoltajien kanssa koululla tai kotona. Keskustelun tukena voidaan käyttää esim. vanhemmuuden roolikarttaa . Koulutapaamisissa mukana on usein myös luokan opettaja/luokanvalvoja, erityisopettaja tai joku muu oppilashuoltoryhmän jäsen. Perheen tapaamiset sovitaan tilanteen mukaan. Tarvittaessa oppilas ja perhe ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon koulun ulkopuolelle.

Monet oppilaat tarvitsevat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Koulukuraattorin tehtävänä on saada lasta tai nuorta tukevia resursseja ja verkostoja toimimaan yhdessä oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulukuraattorin ja perheen yhteistyö jatkuu usein muun tukiverkoston ohella. Tällöin sovitaan työn ja vastuun jaosta. Eniten tukea tarvitsevien oppilaiden asioissa koulukuraattorin työprosessi voi kestää useita vuosia.

Oppilaat saattavat kohdata koulussa tai koulun ulkopuolella erilaisia odottamattomia tilanteita kuten onnettomuuksia tai kuolemantapauksia, jotka edellyttävät koulussa kriisityön järjestämistä oppilaille. Koulukuraattori toimii usein koulullaan kriisiryhmän jäsenenä ja on suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä. Koulukuraattori voi myös tukea yksittäistä oppilasta kriisitilanteessa.

Olennainen osa päivittäistä yhteistyötä opettajien kanssa ovat neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut silloin, kun opettaja on huolestunut luokan tai oppilaiden tilanteesta. Keskusteluissa mietitään koulun sisäisiä opetusjärjestelyjä tai muita käytännön ratkaisuja opetuksen tueksi. Samalla arvioidaan oppilaan muuta tuen tarvetta ja suunnitellaan puheeksi ottamista ja tarvittavaa yhteistyötä vanhempien kanssa.

Vanhemmat ottavat usein yhteyttä koulukuraattoriin tarvitessaan neuvontaa ja ohjausta lasten ja nuorten elämään liittyvissä asioissa, kuten esim. kasvatuskysymykset, pelaaminen ja netin käyttö, vapaa-ajanvietto, päihteiden käyttö, seurusteluasiat.

Työstään koulukuraattori tiedottaa oppilaille, huoltajille, opettajille ja koko koulun henkilökunnalle mm. lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa, koulun ilmoitustaululla ja kotisivuilla, opettajainkokouksissa ja vanhempainilloissa.

Oppilaille tiedottaminen ja työstä kertominen onnistuu parhaiten luokkakohtaisissa tapaamisissa.

Koulukuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen syitä
Oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin asiakkaaksi useimmiten käyttäytymiseen liittyvien syiden vuoksi. Näitä ovat poissaolot/koulunkäynnin laiminlyönti, uhmakkuus ja sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat ja väkivaltainen käyttäytyminen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat kiusaamistilanteet ja kaverisuhdeongelmat.

Perheeseen liittyviä tulosyitä ovat lasten huoltoon ja kasvatukseen liittyvät asiat, perheen tilanteeseen liittyvät vakavat ongelmat (päihteiden käyttö, perheväkivalta ja mielenterveysongelmat) sekä perherakenteen muutokseen liittyvät asiat. Tunne-elämän vaikeuksista yleisiä ovat oppilaiden ahdistuneisuus ja pelot, masentuneisuus ja alakuloisuus sekä arkuus ja jännittäminen.

Koulunkäynnin nivelvaiheissa työskentely on tärkeää oppilaan onnistuneen koulupolun turvaamiseksi. Varsinkin yläluokilla opetusjärjestelyjen tarpeen arviointi ja niihin ohjaaminen yhteistyössä perheen ja oppilaan koko tukiverkoston kanssa on osa koulukuraattorin työtä. Tavoitteena on nuoria kokonaisvaltaisesti tukemalla luoda heille edellytyksiä saada päättötodistus ja jatko-opintokelpoisuus. Riittävä tukiverkosto peruskoulun päättövaiheessa olevan oppilaan siirtyessä toiselle asteelle on tarpeen. Erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitsevien oppilaiden määrä on viime vuosina kasvanut.

Työ kouluyhteisössä: opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto

Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon suunnittelussa ja kehittämisessä kouluyhteisössä. Hän osallistuu oppilaiden hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin luomiseen koulun moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja tarvittaessa muissa työryhmissä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisäänyt määrä ja sen myötä monikulttuurisuus tuovat uusia haasteita välittämisen kulttuurin kehittämiseen kouluissa.

Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit . Koulukuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja soveltamiseen kouluillaan. Oppilashuoltoryhmässä on mahdollista keskustella kouluyhteisön ja oppimisympäristön turvallisuudesta ja sitä lisäävistä toimista.

Koulukuraattori osallistuu koulun ja kodin yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa. Vanhempainryhmiä ja teemallisia vanhempainiltoja toteutetaan resurssien puitteissa vanhempien kasvatustyön tukemiseksi.

Havainnoimalla luokassa koulukuraattori saa tietoa oppilaan toiminnasta ja käyttäytymisestä ryhmässä. Ryhmien kanssa työskentelyssä tilanteeseen räätälöidyt toiminnalliset menetelmät voivat edesauttaa tavoitteen saavuttamista. Kokonaisten luokkien kanssa työskentely yhteistyössä opettajan kanssa tulee usein kysymykseen luokan ilmapiiri- ja kiusaamistilanteissa.

Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koulukuraattorilla on koulupsykologi tai koulun muu työntekijä työparina. Koulukuraattori voi pitää esim. kiusaamiseen, ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, kaltoin kohteluun ja mielenterveyteen liittyviä oppitunteja. Koulukuraattori voi myös aktiivisesti tuoda kouluyhteisöön ideoita ja tietoa esim. sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen ohjelmista, joita luokissa voidaan toteuttaa (esimerkiksi Askeleittain , Friends ).

Oppilaiden osallisuutta koulukuraattori voi tukea olemalla mukana koulun tukioppilas-, kummiluokka-, oppilaskunta- tai vertaissovittelutoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppilaiden äänen kuulumista ja vaikutusmahdollisuutta lisäävät myös erilaiset hyvinvointikartoitukset (Koulun hyvinvointiprofiili), joita koulukuraattorit voivat olla suunnittelemassa tai toteuttamassa yhteistyössä opettajien kanssa. Joka toinen vuosi tehtävien kouluterveyskyselyjen tulokset antavat ajankohtaista tietoa oppilaiden voinnista. Koulukuraattori voi osallistua niiden käsittelyyn oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa.

Koulukuraattori voi olla mukana suunnittelemassa niveltyöskentelyn rakenteita ja osallistua niveltyöskentelyyn oppilaiden siirtyessä kouluasteelta toiselle. Erityisesti toisen asteen nivelvaiheissa pyritään varmistamaan oppilaalle hänen tarvitsemansa tukitoimet. Monissa kunnissa koulukuraattori työskentelee sekä ala- että yläkoulussa ja tuntee näin oppilaat pitkältä ajalta, mikä helpottaa siirtymistä yläkoulun puolelle.

Koulukuraattorit osallistuvat usein yläkouluun siirtyvien 7. luokkalaisten ryhmäyttämiseen. Työ aloitetaan usein jo 6. luokan keväällä ja sitä jatketaan 7. luokan syksyllä. Ryhmäyttäminen voi tapahtua joko koulun tiloissa tai koulun ulkopuolella. Se toteutetaan yleensä moniammatillisesti yhteistyössä luokanopettajien/luokanvalvojien ja muiden yhteistyökumppaneiden kuten esim. nuorisotoimen, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa paikallisten resurssien mukaan.

Asiakastyön ohella koulukuraattorit käyvät konsultaatiokeskusteluja rehtorien, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja koulun ulkopuolisen tukiverkoston kanssa. Työnohjaajakoulutuksen saanut koulukuraattori voi erityistehtävänään toimia myös opettajien tai koulunkäyntiavustajien työnohjaajana.

Koulukuraattorin työpanos ja menetelmät vaihtelevat kouluittain riippuen oppilaiden tarpeista ja koulukuraattorin käytettävissä olevasta työajasta sekä mahdollisuudesta työskennellä kouluyhteisöissä.

Alueellinen yhteistyö

Koulukuraattorit toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden kanssa joko yksittäisen oppilaan ja perheen asioissa tai yleisemmin alueellisia ilmiöitä arvioiden. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä.

Alueellista yhteistyötä tehdään useilla paikkakunnilla esim. Valintojen putki -nimisessä elämyksellisessä päihdekasvatustapahtumassa ja YAD ry:n kehittämässä Ehkäisevän työn alueellisessa mallissa . Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu, perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas sektori.

Koulukuraattorit voivat osallistua koulun sosiaalityön asiantuntijoina myös alueellisiin tai kuntakohtaisiin eri hallintokuntien yhteisiin työryhmiin tai projekteihin. Verkostoituminen on välttämätöntä, jotta eri toimijoiden osaaminen ja resurssit tulevat monipuolisesti lasten, nuorten ja perheiden käyttöön.

Koulun sosiaalityön haasteita

Työn kehittäminen
Muutokset lasten ja nuorten elämäntavoissa ja olosuhteissa luovat uusia haasteita koulukuraattorityön kehittämiselle. Media välittää tulevaisuuden uhkakuvia, joiden vaikutukset ulottuvat myös lasten ja nuorten ajatusmaailmaan. Seksuaalisuuden ylikorostus mainonnassa hämmentää ja ahdistaa lapsia ja nuoria. Nuorten peli- ja nettiriippuvuus ovat lisääntyvä ongelma.

Perherakenteen muutokset, kuten avioero, yksinhuoltajuus ja uusperhe, työelämän koventuneet vaatimukset sekä läheisten muodostamien tukiverkostojen vähäisyys asettavat suuria paineita vanhemmuudelle. Lisääntyviä haasteita tuottaa myös monikulttuurisuus. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret tarvitsevat monenlaista tukea koulussa. Lue maahanmuuttajat lastensuojelun asiakkaana.

Yläasteikäisten nuorten koulusta poissaoloihin ja motivoitumattomuuteen liittyy usein näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen. Näköalattomuuden ohella yhä useampaa opillisesti koulussa hyvin menestyvää nuorta ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus suorituspaineineen ja kilpailuineen.

Koulukuraattorityössä korostuu entisestään reflektiivinen työote ja reagoiminen yhteiskunnallisiin ja lasten ja nuorten elämässä tapahtuviin muutoksiin. Suuria haasteita ovat varhainen syrjäytymisen ehkäisy ja erityisesti nuorten tulevaisuus peruskoulun jälkeen. Monet nuoret jäävät peruskoulun jälkeisen opiskelun ulkopuolelle tai keskeyttävät aloittamansa opinnot.

Lähteet

  • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Määräykset 1-3/011/2004. Opetushallitus.
  • Vehkamäki, Pirjo & Tamminen-Dahlman Anne (2004) Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus.
  • Pesonen, Anu-Katariina & Heinonen Kati (2005) Oppilashuoltoryhmien työn merkitys, arviointi ja kehittäminen. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A2:2005.
  • Oppilas- ja opiskelijahuolto Helsingissä. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistyöryhmän muistio (2003) Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B2:2003.

Tekstin on laatinut
Hanna Gråsten-Salonen, Tampereen kaupungin vastaava koulukuraattori ja Mervi Mehtiö, Helsingin kaupungin aluekuraattori                                       

 

Lastensuojelun käsikirja