Opiskeluhuolto ja koulun sosiaalityö

Opiskeluhuolto 

Kuraattorin ammattitaito
Alueellinen yhteistyö
Koulun sosiaalityön haasteita

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Finlex). Laissa käytetään termiä "opiskelija" tarkoittamaan lapsia ja nuoria esikouluikäisistä toisen asteen opintojen loppuun.

Opiskeluhuollon järjestäminen on tarkemmin kuvattuna THL:n ylläpitämässä Lapset, nuoret ja perheet - Kasvun kumppanit -verkkopalvelussa.

Perusopetuksen piirissä olevalle oppilaalle sekä lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen piirissä olevalle opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § 1 momenttim (Finlex). Lisätietoa Lapset, nuoret ja perheet - Kasvun Kumppanit -verkkopalvelussa.

Kuraattorityön tavoitteena on opiskelijan hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja opiskelun tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen tai nuoren verkostoon kuuluvien kanssa.

Kuraattorin ammattitaito

Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 6 §:n (Finlex) mukainen kelpoisuus (sosiaaliohjaaja). Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 §:n (Finlex) mukainen kelpoisuus (sosiaalityöntekijä) sekä psykologin palveluja. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7 § 2 momentti, Finlex)

Kuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Opiskelijan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Kuraattorityössä kiinnitetään huomiota opiskelijoiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Lapsen tai nuoren etu kuraattorityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja hän tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Työskentely edellyttää koulutusjärjestelmän ja opetustyön käytännön, toimintaa ohjaavan lainsäädännön sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmien tuntemusta. Asiantuntemusta tarvitaan lasten ja nuorten kehityksestä ja nuorisokulttuureista. Yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisötason työmenetelmien ja prosessien hallinta on tärkeää muutoksen käynnistämiseksi.

Työssä tarvitaan myös vuorovaikutusprosessien tuntemista ja hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja eri-ikäisten ja -kulttuuristen oppilaiden, oppilasryhmien, vanhempien sekä eri ammattikuntien edustajien kanssa. Lisääntyvinä haasteina ovat kriisityö ja työskentely monikulttuuristen oppilaiden ja perheiden kanssa. Kuraattori voi käyttää työssään mm. ratkaisukeskeistä työmenetelmää, NLP-metodia ja kriisityön menetelmiä. Kuraattorilla on ammattieettinen vastuu omasta toiminnastaan.

Työskentely lasten, nuorten ja perheiden kanssa: asiakastyö

Kuraattori työskentelee koulussa, opiskelijan arkiympäristössä, jolloin palvelut ovat lasten, vanhempien ja opettajien helposti tavoitettavissa. Tämä edistää varhaisen puuttumisen ja tuen toteutumista.

Työprosessin kuvaus

Opiskelijat tulevat kuraattorin asiakkaiksi opettajan, vanhempien, opiskeluhuoltoryhmän aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Aloite voi tulla myös ulkopuoliselta taholta kuten lastensuojelusta, perheneuvolasta, lasten- tai nuortenpsykiatriasta, nuorisotoimesta tai poliisilta. Yhteydenoton syyt liittyvät usein käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen liittyviin asioihin, tunne-elämän pulmiin tai opiskelujärjestelyihin sekä oppimiseen.

Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on opiskelijan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi opiskelijan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Kuraattori kartoittaa lapsen tai nuoren opiskelua ja oppimisympäristöä, henkilökohtaista toimintakykyä, vointia ja jaksamista, perhe- ja kotitilannetta sekä kaverisuhteita, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa.

Tavoitteena on opiskelijan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä opiskelijan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä opiskelijan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta.

Sosiaaliseen selvitykseen perustuvia jatkotoimia voivat olla kuraattorin ohjaus- ja tukikeskustelut opiskelijan ja/tai hänen perheensä kanssa, koulunkäyntijärjestelyt (joko koulun sisäiset tai siirto erityisopetukseen) tai oppilaan ja/tai hänen perheensä ohjaaminen koulun omien (esim. psykologi, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin.

Perusopetuslain 17 §:n (Finlex) mukaista erityisen tuen antamista koskevaa hallinnollista päätöstä varten laadittavassa sosiaalisessa selvityksessä tarkastellaan erityisesti oppilaan koulunkäynnin historiaa ja nykytilannetta, koulunkäyntiä vaikeuttavia ja sitä tukevia tekijöitä sekä opiskelijan ja perheen voimavaroja.

Sosiaaliseen selvitykseen perustuvia lausuntoja tehdään myös esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteitä varten ja muuten pyydettäessä. Lähetteitä kuraattorit tekevät tarvittaessa esimerkiksi nuorisopsykiatrian poliklinikoille ja perheneuvolaan.

Työmenetelmät

Yksilöllisissä tukikeskusteluissa kuraattorin kanssa lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi. Heillä on mahdollisuus puhua itselleen tärkeistä asioista sekä käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan rauhassa aikuisen kanssa. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa voidaan käyttää esim. verkostokarttaa, erilaisia keskustelukortteja (esimerkiksi Pesäpuun kortteja), pelejä ja monistepohjia.

Opiskelijoista voidaan muodostaa myös ryhmiä tietyn teeman ympärille kuten kiusaaminen, masentuneisuus ja sosiaaliset taidot. Ryhmien vetäminen toteutetaan usein työparin (esim. psykologin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan) kanssa. Tapaamisten tiheys sovitaan tapauskohtaisesti.

Lapsen tai nuoren koulunkäyntin ja  opiskeluun liittyvien asioiden ohella vanhemmuutta tuetaan yhteisissä tapaamisissa huoltajien kanssa koululla tai kotona. Keskustelun tukena voidaan käyttää esim. vanhemmuuden roolikarttaa. Tapaamisissa mukana on usein myös luokan opettaja/luokanvalvoja, erityisopettaja tai joku muu opiskeluhuoltoryhmän jäsen. Tapaamiset sovitaan tilanteen mukaan. Tarvittaessa oppilas ja perhe ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon koulun ulkopuolelle.

Monet opiskelijat tarvitsevat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Kuraattorin tehtävänä on saada lasta tai nuorta tukevia resursseja ja verkostoja toimimaan yhdessä oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Kuraattorin ja perheen yhteistyö jatkuu usein muun tukiverkoston ohella. Tällöin sovitaan työn ja vastuun jaosta. Eniten tukea tarvitsevien oppilaiden asioissa kuraattorin työprosessi voi kestää useita vuosia.

Opiskelijat saattavat kohdata koulussa tai koulun ulkopuolella erilaisia odottamattomia tilanteita kuten onnettomuuksia tai kuolemantapauksia, jotka edellyttävät koulussa kriisityön järjestämistä oppilaille. Kuraattori toimii usein koulullaan kriisiryhmän jäsenenä ja on suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä. Kuraattori voi myös tukea yksittäistä opiskelijaa kriisitilanteessa.

Olennainen osa päivittäistä yhteistyötä opettajien kanssa ovat neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut, kun opettaja on huolestunut luokan tai opiskelijoiden tilanteesta. Keskusteluissa mietitään koulun sisäisiä opetusjärjestelyjä tai muita käytännön ratkaisuja opetuksen tueksi. Samalla arvioidaan opiskelijan muuta tuen tarvetta ja suunnitellaan puheeksi ottamista ja tarvittavaa yhteistyötä vanhempien kanssa.

Kuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen syitä

Opiskelijat ohjautuvat kuraattorin asiakkaaksi useimmiten käyttäytymiseen liittyvien syiden vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi poissaolot, uhmakkuus ja sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat ja väkivaltainen käyttäytyminen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat esimerkiksi kiusaaminen ja kaverisuhdeongelmat.

Perheeseen liittyviä tulosyitä voivat olla lasten huoltoon ja kasvatukseen liittyvät asiat, perheen tilanteeseen liittyvät vakavat ongelmat (päihteiden käyttö, perheväkivalta ja mielenterveysongelmat) sekä perherakenteen muutokseen liittyvät asiat. Tunne-elämän vaikeuksista yleisiä ovat opiskelijan ahdistuneisuus ja pelot, masentuneisuus ja alakuloisuus sekä arkuus ja jännittäminen.

Koulunkäynnin tukeminen nivelvaiheissa on tärkeää opiskelijan onnistuneen koulupolun turvaamiseksi. Varsinkin yläluokilla opetusjärjestelyjen tarpeen arviointi ja niihin ohjaaminen yhteistyössä perheen ja opiskelijan koko tukiverkoston kanssa on osa kuraattorin työtä. Tavoitteena on nuoria kokonaisvaltaisesti tukemalla luoda heille edellytyksiä saada päättötodistus ja jatko-opintokelpoisuus. Riittävä tukiverkosto peruskoulun päättövaiheessa olevan oppilaan siirtyessä toiselle asteelle on tarpeen. 

Tiedottaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.  Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 §, Finlex.

Kuraattori voi tiedottaa työstään opiskelijoille, huoltajille, opettajille ja koko oppilaitoksen henkilökunnalle mm. lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa, oppilaitoksen ilmoitustaululla ja kotisivuilla, opettajainkokouksissa ja vanhempainilloissa. Oppilaille tiedottaminen ja työstä kertominen onnistuu parhaiten luokka- tai ryhmäkohtaisissa tapaamisissa.

Työ kouluyhteisössä

Kuraattori osallistuu opiskelijoiden hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin luomiseen koulun tai oppilaitoksen moniammatillisessa opiskeluhuoltoryhmässä ja tarvittaessa muissa työryhmissä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisääntynyt määrä ja sen myötä monikulttuurisuus tuovat uusia haasteita välittämisen kulttuurin kehittämiseen kouluissa ja oppilaitoksissa.

Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja soveltamiseen. Opiskeluhuoltoryhmässä on mahdollista keskustella kouluyhteisön ja oppimisympäristön turvallisuudesta ja sitä lisäävistä toimista.

Kuraattori osallistuu oppilaitoksen ja kodin yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Vanhempainryhmiä ja teemallisia vanhempainiltoja toteutetaan resurssien puitteissa vanhempien kasvatustyön tukemiseksi.

Havainnoimalla luokassa kuraattori saa tietoa opiskelijan toiminnasta ja käyttäytymisestä ryhmässä. Ryhmien kanssa työskentelyssä tilanteeseen räätälöidyt toiminnalliset menetelmät voivat edesauttaa tavoitteen saavuttamista. Kokonaisten luokkien tai ryhmien kanssa työskentely yhteistyössä opettajan kanssa tulee usein kysymykseen luokan tai ryhmän ilmapiiri- ja kiusaamistilanteissa.

Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan kuraattorilla on psykologi tai muu työntekijä työparina. Kuraattori voi pitää esim. kiusaamiseen, ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, kaltoinkohteluun ja mielenterveyteen liittyviä oppitunteja. Kuraattori voi myös aktiivisesti tuoda kouluyhteisöön ideoita ja tietoa esim. sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen ohjelmista, joita luokissa voidaan toteuttaa (esimerkiksi Askeleittain , Friends).

Kuraattori voi tukea opiskelijoiden osallisuutta olemalla mukana tukioppilas-, kummiluokka-, oppilaskunta- tai vertaissovittelutoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelijoiden äänen kuulumista ja vaikutusmahdollisuutta lisäävät myös erilaiset hyvinvointikartoitukset (Koulun hyvinvointiprofiili), joita kuraattorit voivat olla suunnittelemassa tai toteuttamassa yhteistyössä opettajien kanssa. Joka toinen vuosi tehtävien kouluterveyskyselyjen tulokset antavat ajankohtaista tietoa opiskelijoiden voinnista. Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen koulu- ja opiskeluyhteisössä (Lapset, nuoret ja perheet - Kasvun Kumppanit)

Kuraattori voi olla mukana suunnittelemassa niveltyöskentelyn rakenteita ja osallistua niveltyöskentelyyn oppilaiden siirtyessä kouluasteelta toiselle. Erityisesti toisen asteen nivelvaiheissa pyritään varmistamaan oppilaalle hänen tarvitsemansa tukitoimet.

Kuraattorit osallistuvat usein yläkouluun siirtyvien 7. luokkalaisten ryhmäyttämiseen. Työ aloitetaan usein jo 6. luokan keväällä ja sitä jatketaan 7. luokan syksyllä. Ryhmäyttäminen voi tapahtua joko koulun tiloissa tai koulun ulkopuolella. Se toteutetaan yleensä moniammatillisesti yhteistyössä luokanopettajien/luokanvalvojien ja muiden yhteistyökumppaneiden kuten esim. nuorisotoimen, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa paikallisten resurssien mukaan.

Asiakastyön ohella kuraattorit käyvät konsultaatiokeskusteluja rehtorien, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja koulun ulkopuolisen tukiverkoston kanssa. Työnohjaajakoulutuksen saanut kuraattori voi erityistehtävänään toimia myös opettajien tai koulunkäyntiavustajien työnohjaajana.

Kuraattorin työpanos ja menetelmät vaihtelevat kouluittain riippuen opiskelijoiden tarpeista ja kuraattorin käytettävissä olevasta työajasta sekä mahdollisuudesta työskennellä kouluyhteisöissä.

Alueellinen yhteistyö

Kuraattorit toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa joko yksittäisen opiskelijan ja perheen asioissa tai yleisemmin alueellisia ilmiöitä arvioiden. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä.

Alueellista yhteistyötä tehdään useilla paikkakunnilla esim. Valintojen putki -nimisessä elämyksellisessä päihdekasvatustapahtumassa ja YAD ry:n kehittämässä Ehkäisevän työn alueellisessa mallissa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu, perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas sektori.

Kuraattorit voivat osallistua myös alueellisiin tai kuntakohtaisiin eri hallintokuntien yhteisiin työryhmiin tai projekteihin. Verkostoituminen on välttämätöntä, jotta eri toimijoiden osaaminen ja resurssit tulevat monipuolisesti lasten, nuorten ja perheiden käyttöön.

Koulun sosiaalityön haasteita

Muutokset lasten ja nuorten elämäntavoissa ja olosuhteissa luovat uusia haasteita kuraattorityön kehittämiselle. Media välittää tulevaisuuden uhkakuvia, joiden vaikutukset ulottuvat myös lasten ja nuorten ajatusmaailmaan. Seksuaalisuuden ylikorostus mainonnassa hämmentää ja ahdistaa lapsia ja nuoria. Nuorten peli- ja nettiriippuvuus ovat lisääntyvä ongelma.

Perherakenteen muutokset, kuten avioero, yksinhuoltajuus ja uusperhe, työelämän koventuneet vaatimukset sekä läheisten muodostamien tukiverkostojen vähäisyys asettavat suuria paineita vanhemmuudelle. Lisääntyviä haasteita tuottaa myös monikulttuurisuus. 

Yläasteikäisten opiskelijoiden koulusta poissaoloihin ja motivoitumattomuuteen liittyy usein näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen. Näköalattomuuden ohella yhä useampaa opillisesti koulussa hyvin menestyvää nuorta ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus suorituspaineineen ja kilpailuineen.

Kuraattorityössä korostuu entisestään reflektiivinen työote ja reagoiminen yhteiskunnallisiin ja lasten ja nuorten elämässä tapahtuviin muutoksiin. Suuria haasteita ovat varhainen syrjäytymisen ehkäisy ja erityisesti nuorten tulevaisuus peruskoulun jälkeen.

Lastensuojelun käsikirja