Uudet kasvukäyrät

Suomalaisten lasten kasvukäyrät uudistettiin täydellisesti vuosina 2010-2011. Uusien kasvukäyrien laatiminen määrävälein on välttämätöntä koska lasten kasvussa tapahtuu ajan kuluessa muutoksia. Esimerkiksi viimeisen sadan vuoden aikana väestön aikuispituus on jatkuvasti lisääntynyt, kasvukausi lyhentynyt ja murrosiän kasvupyrähdys aikaistunut.

Vertailuaineisto

  • Noin 76 000 lasta Espoon perusterveydenhuollosta ja tiedot heidän 560 000 mittauksestaan. 
    • syntyneet vuosina 1983 - 2008
    • edustavat perimältään koko Suomen väestöä, sillä Espoon väestö on koko Suomesta tapahtuneen muuttoliikkeen myötä lähes 11-kertaistunut kuuden viime vuosikymmenen aikan 

Kasvukäyrät

  • Aineistosta laaditut uudistetut suomalaiset kasvukäyrät: 
    • ikäkohtainen pituus
    • ikäkohtainen paino 
    • painoindeksi (BMI)
    • päänympärys 
    • pituuskohtainen paino
  • Tilastollisessa käsittelyssä on käytetty WHO:n suosittelemaa Generalized Additive Models for Location, Scale, and Shape (GAMLSS) - menetelmää.
  • Uudistettu suomalaisten lasten kasvureferenssi julkaistiin syyskuussa 2010.
  • Syntymäkoon käyrät ja ennenaikaisena syntyneiden lasten kasvukäyrät tullaan julkaisemaan vuoden 2012 aikana.

Erot aiempaan vertailuaineistoon

Pituus

  • Imeväisiän kasvu alkaa nopeampana, mutta hidastuu 3 kk ikään mennessä niin, että lapset ovat tuolloin samankokoisia (pojat) tai hieman lyhyempiä (tytöt) nykyisiin kasvukäyriin verrattuna. 
    • tämän jälkeen lapset ovat aikaisempaa pidempiä koko kasvukauden ajan
  • Suurimmat pituuserot edellisiin, vuonna 1986 julkaistuihin kasvukäyriin nähdään murrosiän nopean kasvun aikana
    • tytöillä +2,8 cm 
    • pojilla +5,6 cm
  • Aikuispituus on lisääntynyt.
    • naisilla 1,9 cm (167,5 cm)
    • miehillä 1,8 cm (180,7 cm)
  • Pituuskasvussa tapahtuneet muutoksetjohtuvat todennäköisesti parantuneesta ravitsemuksesta ja sairastavuuden vähenemisestä. 
  • Imeväisiän kasvun muutokset Suomessa johtuvat todennäköisesti ravitsemusmuutoksista ja erityisesti imetyksen lisääntymisestä.

Paino

  • Uudet pituuden mukaisen painon mediaanikäyrät ovat lähes yhtenevät vanhojen kanssa tytöillä 140 cm:n (vastaten noin10 vuoden ikää) ja pojilla 155 cm:n (vastaten noin 12 vuoden ikää) pituuteen saakka. 
    • tämän jälkeen pituuspainon mediaani oli uudistetuilla käyrillä hieman suurempi
  • Noin 70 - 100 cm pituisena (noin 6 kuukauden - 3 vuoden ikäisenä) pituuspainon mediaani oli tytöillä ja pojilla uudistetuilla käyrillä vanhan alapuolella.
    • varhaislapsuuden ravitsemusmuutoksista johtuen etenkin alle 2-vuotiaat lapset kasvavat nykyään enemmän pituutta suhteessa painoon kuin aiemmin

Uudistukset painonseurannassa

  • Suomalaisille lapsille on luotu iänmukaiset BMI-käyrästöt ja BMI:hin perustuvat painoseulat. 
    • BMI-rajat lihavuudelle, ylipainolle ja alipainon eri asteille
    • BMI:n käyttöä lasten painon seurannassa on suositeltu kansainvälisesti ja siihen on mahdollisuus siirtyä myös Suomessa
  • Toistaiseksi 0 - 2 -vuotiaiden painonseurannassa suositellaan käytettävän iän ja pituuden mukaista painoa. 
    • alle kaksivuotiailla lapsilla BMI vaihtelee voimakkaasti, ja tässä ikäryhmässä sen käytöstä painon seulonnassa ei ole tutkimustietoa

Kasvunseurannan uudistamisen merkitys

  • Suomalaisten lasten kasvu on muuttunut ajan myötä merkittävästi.
    • vanhoja käyriä käytettäessä kasvuun vaikuttavien sairauksien seulonnassa tapahtuu systemaattinen virhe, joka johtaa pitkäkasvuisten lasten kohdalla tarpeettomiin tutkimuksiin ja lyhytkasvuisten kohdalla alidiagnostiikkaa

Käyttöönotto

  • Edellytys uusien kasvukäyrien laajamittaiselle käytölle on niiden sisällyttäminen yhdenmukaisina terveydenhuollossa käytettyihin sähköisiin järjestelmiin.
    • toteutetaan yhteistyöss kasvukäyrien kehittäjien, tietojärjestelmätoimittajien ja heidän asiakkaidensa kanssa
  • Kehitettäessä nykyistä parempia työkaluja lasten kasvun seurantaan on mielekästä samalla myös integroida järjestelmiin uudistetut kasvuseulat. 
  • Siirtymävaiheessa uudistettuja  kasvukäyriä on mahdollista tarkastella tarkoitusta varten luotujen verkkosivujen kautta.

Kirjallisuutta

Cole TJ (2000 a) Secular trends in growth. Proc.Nutr.Soc 59:317-24.

Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM, Dietz WH (2000b) Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 320:1240-3.

Cole TJ, Flegal KM, Nicholls D, Jackson AA (2007) Body mass index cut offs to define thinness in children and adolescents: international survey. BMJ 335:194.

Dunkel L, Sankilampi U, Saari A (2010) Milloin lapsi on ylipainoinen tai lihava? Duodecim 126:739-41.

Erkkola M, Salmenhaara M, Kronberg-Kippila C, ym. (2009) Determinants of breast-feeding in a Finnish birth cohort. Public Health Nutr. 1-10.

Espoo: Keskushallinto, hallintokeskus, kehittämis- ja tutkimusryhmä (2008) Espoon tilastollinen vuosikirja 2007. 21-40.

Fredriks AM, van Buuren S, Burgmeijer RJ, ym. Continuing positive secular growth change in The Netherlands 1955-1997 (2000) Pediatr.Res. 47: 316-23

Karvonen M, Hannila ML, Saari A & Dunkel L (2012) New Finnish reference for head circumference from birth to 7 years. Ann Med 44(4), 369-74.

Pere A. Comparison of two methods for transforming height and weight to normality (2000) Ann.Hum.Biol. 27:35-45.

Ruotsalainen A (1922) Tutkimuksia lasten pituus- ja painosuhteista ikäkautena 3-6 vuotta. Duodecim 12.

Saari A, Sankilampi U & Dunkel L (2010) On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät (2, 71 Mt). Duodecim 126(24), 2799-2802.

Saari A, Sankilampi U & Dunkel L (2012) Multiethnic WHO Growth Charts May Not Be Optimal in the Screening of Disorders Affecting Height: Turner Syndrome as a Model. Arch Pediatr Adolesc Med, 1-2.

Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K & Dunkel L (2010) New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 44(4), 369-74

Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Saha MT, Makitie O & Dunkel L (2012) Screening of turner syndrome with novel auxological criteria facilitates early diagnosis. J Clin Endocrinol Metab 97(11), E2125-32.

Sorva R, Perheentupa J, Tolppanen EM. A novel format for a growth chart (1984) Acta Paediatr.Scand. 73:527-9.

Sorva R, Tolppanen EM, Perheentupa J. Variation of growth in length and weight of children. I. Years 1 and 2 (1990 a)Acta Paediatr.Scand. 79:490-7.

Sorva R, Lankinen S, Tolppanen EM, Perheentupa J. Variation of growth in height and weight of children. II. After infancy (1990b) Acta Paediatr.Scand. 79:498-506.

Söderström H (1926) Helsingin suomenkielisten kansakoululaisten paino ja pituus. Duodecim 12.

Tanner JM. Growth as a measure of the nutritional and hygienic status of a population (1992) Horm.Res. 38 Suppl 1:106-15.

Verkasalo M. Recent trends in breast-feeding in Southern Finland (1980) Acta Paediatr.Scand. 69:89-91.

Salmenperä L, Perheentupa J, Siimes MA. Exclusively breast-fed healthy infants grow slower than reference infants (1985) Pediatr.Res. 19:307-12.

WHO Multicentre Growth Reference Study Group (2006) WHO Child Growth Standards based on length/height, weight and age. Acta Paediatr.Suppl. 450:76-85.

WHO. Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation (2000) World Health.Organ.Tech.Rep.Ser. 894:i,xii, 1-253.

Kirjoittajat

Antti Saari, Ulla Sankilampi, Leo Dunkel

Lastenneuvolakäsikirja