Diabetes

Diabetesta voi ehkäistä elintavoilla.

Diabetesta voidaan ehkäistä elintavoilla.

Diabetes on ryhmä taustaltaan ja ilmiasultaan erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri (suurentunut plasman glukoosipitoisuus). Kohonnut verensokeri johtuu joko insuliinihormonin puutteesta, heikentyneestä vaikutuksesta elimistössä (insuliiniresistenssi) tai näistä molemmista. 

Insuliinin päätehtävänä elimistössä on siirtää glukoosin muodossa oleva energia verestä kehon solujen käyttöön. Insuliiniresistenssissä kehon solujen reagointi haiman erittämään insuliiniin heikkenee. Haima pyrkii aluksi korjaamaan tilannetta lisäämällä insuliinin tuotantoa ja eritystä. Insuliiniresistenssin jatkuessa ja pahentuessa haima ei enää pysty tehostamaan insuliinin eritystä riittävästi. Tällöin veren sokeripitoisuus alkaa vähitellen nousta. 

Diabetesta on kahta päälajia:

Tyypin 1 diabetes ("nuoruusiän diabetes") 

  • Johtuu haiman insuliinia erittävien solujen tuhoutumisesta. 
  • Hoidetaan aina insuliinipistoksilla; hoitamattomana johtaa koomaan ja kuolemaan.
  • Syytä tai ehkäisykeinoa ei tunneta.
  • 10–15 % diabeetikoista.

Tyypin 2 diabetes ("aikuisiän diabetes")

  • Johtuu insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä ja erityksen vähenemisestä.
  • Taustalla on geneettisen alttiuden ja elintapojen yhteisvaikutus.
  • Voi olla pitkään oireeton.
  • Esiintyy usein yhdessä veren rasva-arvojen häiriön, kohonneen verenpaineen, maksan rasvoittumisen ja vyötärölihavuuden kanssa (niin sanottu metabolinen oireyhtymä).

Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa. 

Tyypin 2 diabetes todetaan paastoverensokerimittauksella, sokerirasituskokeella tai mittaamalla pitkäaikainen verensokeri HbA1c. Diagnoosiin edellytetään vähintään kaksi erillistä, diagnoosirajat ylittävää arvoa. 

Diagnoosikriteerit perustuvat kansainväliseen konsensukseen. Raja-arvot on asetettu niin, että niiden alapuolella diabeteksen lisäsairauksien kehittyminen on epätodennäköisiä. Raja-arvot on esitetty Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa.

Muista diabetestyypeistä yleisimmät ovat:

Raskausdiabetes

  • Verensokerin kohoaminen raskauden aikana.
  • Ilmaantuu raskauden aikana ja tavallisesti häviää synnytyksen jälkeen.
  • Tärkein riskitekijä äidin lihavuus, mutta esiintyy myös normaalipainoisilla.
  • Kertoo alttiudesta sairastua tyypin 2 diabetekseen.

LADA (latent autoimmune diabetes of adults) 

  • Tyypin 1 diabeteksen alamuoto, joka ilmaantuu 35 ikävuoden jälkeen. 
  • Muistuttaa alkuvaiheessa tyypin 2 diabetesta.
  • Insuliininpuutoksen vähitellen kehittyessä aletaan hoitaa kuten tyypin 1 diabetesta. 
  • 10–15 % diabeetikoista. 

MODY (maturity onset diabetes of the young) 

  • Periytyvä diabetesmuoto, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä.
  • Hoidetaan ruokavaliolla ja insuliinineritystä tehostavalla lääkkeellä.
  • Alle 5 % diabeetikoista.

Kaikissa tapauksissa diabetestyypin selkeä määrittely ei ole mahdollista, vaan sairautta hoidetaan oireiden mukaisesti.

Lisätietoa

 

Kansantaudit