Influenssa

Mikä on influenssa?

Influenssa on influenssavirusten (tyypit A ja B) aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Kausi-influenssaepidemioita esiintyy joka talvi, jolloin 5─15 prosenttia väestöstä sairastuu. Terveet aikuiset toipuvat taudista yleensä 1─2 viikon vuodelevolla. Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä tiettyjä perustauteja sairastavilla influenssa saattaa johtaa jälkitauteihin (korvatulehdus, keuhkokuume), sairaalahoitoon ja jopa kuolemaan.

Mitä ovat influenssavirusten eri tyypit?

Influenssaviruksia on kahta päätyyppiä, A ja B, joista A-tyyppi jakautuu useaan alatyyppiin. Näistä kausi-influenssaa aiheuttavat nykyisin tyypit Influenssa A(H1N1) sekä A(H3N2). Kausi-influenssa A(H1N1) on vuoden 2009-2010 pandemian jälkeläinen (ns. ”sikainfluenssa” joskin tätä nimitystä ei suositella käytettäväksi) mutta se on muuttunut normaaliksi kausi-influenssaksi. Influenssa B epidemiat ovat keskimäärin lievempiä kuin A-tyypin aiheuttamat ja ajoittuvat usein lähemmäs kevättä kuin talvea. Eläimillä (lähinnä linnuilla) esiintyy monia muita influenssatyyppejä joita ei todeta ihmisillä.

Miten influenssa tarttuu?

Influenssaan sairastunut henkilö erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa taudin toiseen henkilöön joko pisaratartuntana yskiessä tai käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa. 

Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 3─4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2─3 päivää.

Mitkä ovat influenssan oireet?

Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Kuumeen laskettua ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla saattaa lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita.

Miten influenssa todetaan?

Talviepidemioiden aikana tyypillisellä influenssan taudinkuvalla hoitoon hakeutuneista valtaosalla on todennäköisesti influenssa. Influenssadiagnoosin varmistaminen vaatii kuitenkin laboratoriokokeita. Influenssavirus ja sen rakenteita voidaan osoittaa ylähengitystie-eritteistä useilla menetelmillä. Pikatesteillä se voidaan todeta 15─30 minuutissa. Pikatestit ovat hyödyllisiä harkittaessa lääkehoidon aloitusta.

Influenssan hoito

Influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä on käytössä ja ne soveltuvat sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Ennaltaehkäisevässä käytössä niillä voidaan estää influenssan puhkeaminen noin 70─90 % tartunnan saaneista. Influenssalääkkeet lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät vaikeusastetta. Paras teho saadaan jos lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista. Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti potilaille, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa ja henkilöille, jotka ovat vaarassa saada influenssan komplikaatioita eli riskiryhmille.

Miten influenssan tarttuminen ehkäistään?

Tärkein keino ehkäistä influenssaa ovat rokotukset. Kohdissa "Torjuntaohjeet ja suositukset" ja "Rokotukset" lisää tietoja influenssarokotuksista ja riskiryhmistä, joille jokavuotista influenssarokotusta suositellaan. Influenssatartuntoja voi ehkäistä hyvällä yskimis- ja käsihygienialla sekä pysymällä sairaana kotona.

Epidemiat

Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuoden vaihteessa ja se kestää 2─3 kuukautta. Epidemian voimakkuutta kuvaavat mm. poissaolot kouluissa ja työpaikoilla, sekä vastaanottokäynnit terveyskeskuksissa. Vain laboratoriotutkimuksin varmistetut influenssatapaukset ilmoitetaan  valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Otsikon "Influenssaseuranta" alla oleva kuvaaja esittää näitä ilmoitettuja tapauksia viime vuosina. Tuoreimmat tiedot influenssatilanteesta löytyvät ajantasaisesta influenssakatsauksesta.

Mikä on influenssapandemia?

Influenssapandemiasta on kyse silloin kun muutaman vuosikymmenen välein epätavallisen voimakas uuden influenssa A-virustyypin aiheuttama influenssa-aalto leviää nopeasti ympäri maapallon. Tällöin siihen sairastuu ja kuolee huomattavasti enemmän ihmisiä kuin jokavuotisissa tavallisissa influenssaepidemioissa. Pandemian jälkeen uusi virustyyppi yleensä syrjäyttää aiemman virustyypin ja siitä tulee kausi-influenssa. Näin on käynyt myös influenssa A(H1N1):lle eli sikainfluenssalle.

Infektiotaudit